Nimittäin tämä pesäpallokausi niin KaMan kuin Kirinkin osalta. Ja voisi kai sanoa, että käytännössä joukkueet päätyivät tasatulokseen. Kankaanpää päätti kautensa kolmeen peräkkäiseen voittoon Alajärvestä ja Jyväskylä otti Sotkamolta takkiin neljä kertaa putkeen.
Itse olin siis noiden karsintapelien aikaan nauttimassa Kreikan lämmöstä, enkä päässyt paikanpäälle matseihin jännittämään. Eipä olisi kyllä hermot kestäneetkään. Mutta onneksi appiukko piti tekstiviestien kautta meidät ajantasalla tilanteesta.
Kyllähän se hyvältä tuntuu, että ensi vuonnakin saa suosikkijoukkuettaan kannustaa superissa. Vaikka hankalimman kautta se paikka tulikin ja kyseessä on lähinnä torjuntavoitto. Toivottavasti ensi kaudeksi saavat KaMassa kuntoon ne asiat, jotka joukkuetta ovat lehtitietojen mukaan hiertäneet. Talousvaikeuksia, keskinäistä eripuraa ja mitä vielä, ainakin Iltalehden mukaan. Ja mitä Kiriin tulee, olisi heillekin toki hieman parempaa kauden loppua halunnut. Vaikka toki itsekin olisi KaMankin nähnyt mieluummin ottamassa SoJyltä turpaan pudotuspeleissä kuin suoran kolmen ottelun voiton putoamiskarsinnoissa ja kun aikalailla tiedossa on ollut, että sarja pesiksen mahtiseuran vastustajana on melkoista taistelua tuulimyllyjä vastaan, olisi jyväskyläläisille suonut edes yhden voitetun ottelun. No, ei voi mitään ja pääasia kuitenkin on, että molemmat suosikeistani säilyttivät sarjapaikkansa.
Ja onhan tässä kaudessa toki vielä jännitettävää jäljelläkin. Ratkaiseeko Sotkamo finaalipaikan jo tänään? Voittaako Vimpeli, vai pääseekö Joensuu taas yllättämään? Myös naisten puolella on jännitystä luvassa; ottelusarja Lapua - Pori on katkolla pohjanmaalaisille, Kirittäret - Viinijärvi puolestaan tasan 1 - 1. Luultavasti suuntaammekin rakkaani kanssa kello kolmeksi Hippokselle seuraamaan ottelua.
Näillä mennään pesiksessä ja kunhan kausi on saanut huipennuksensa, onkin sitten jo SM-liigan vuoro. Kyllä sitäkin jo odottaa innolla. On mielenkiintoista nähdä, mitä tulee Tepsin otteista, nyt kun joukkueessa on kaksi ainakin paperilla tosi kovaa maalivahtia, Atte Engren ja Antero Niittymäki.
lauantai 25. elokuuta 2012
perjantai 24. elokuuta 2012
Lomaltapaluu ja 6/20
Nyt on sitten Kreikan-lomakin lomailtu ja kohta taas arki edessä. No, onhan mulla itselläni toki vielä viikko lomaa jäljellä. Mutta sitten pitäisikin taas todellisen puurtamisen alkaa; nimittäin opiskelut ja graduseminaari, hui!
Mutta vielä takaisin lomafiiliksiin. Matkaan lähdettiin lauantaina 11.8. Yöbussi matkakeskuksesta Helsinki-Vantaalle lähti jo 00.30., joten nukuttua ei tullut sinä yönä, mitä nyt torkuin bussissa. Hiukkasen mietitytti, mahtaisiko lento lähteä ajoissa, viime vuoden reissulla kun se taisi olla hulppeat seitsemän tuntia myöhässä. No, nyt se lähti kuitenkin aivan ajallaan, joten odotteluaikaan ei juuri muuta mahtunut kuin lähtöselvitys, turvatarkastus sekä pikaiset jogurtit kahvilassa.
Lennollakin olin varsin hyvää pataa ystäväni Nukku-Matin kanssa, joten matka taittui mukavasti ja nopeasti. Olin pukeutunut pitkiin, joskin pellavaisiin housuihin ja t-paitaan, silti perillä huokuva lämpö (kuulemma koko lomaviikkomme ajan oli noin 38 astetta) löi ällikällä. Matkatavaroita yli puoli tuntia odoteltuamme pääsimme bussiin ja sillä hotelliin. Ensimmäinen päivä meni melko lailla lepäillessä, emme edes jaksaneet mennä kovasti odottamallemme hotellin uima-altaalle. Illalla kävimme sentään syömässä ja ostamassa vesipulloja, vaikkakin vesijohtovettäkin olisi ollut ihan turvallista juoda.
Ulkomailla saattaa usein törmätä jos jonkinlaisiin englanninkielisiin kyltteihin, tämä seuraava huvitti kyllä suuresti:
Niin, että muistakaahan sitten olla tallaamatta lain päälle! :-D Tämä helmi löytyi aivan hotellimme pihalta ja on luultavasti vain puhdas kirjoitusvirhe tms. Tosin vieressä oli toinen, aivan samanlainen kyltti.
Sunnuntaina oli sitten vihdoin uima-altaan vuoro. Erikoista siinä oli se, että altaassa käytettiin merivettä. Ei siinä mitään, tosin huulet vain tuntuivat koko ajan siltä, kuin oli syönyt juuri pussillisen sipsejä. Altaassa kyllä viihdyttiinkin pitkin viikkoa ja sukellettuakin tuli, vaikka ei ollut tarkoituskaan. Kävi nimittäin yhtenä päivänä niin, että ukko-kultani sormus mulahti altaan pohjaan. "Mä vaan heilutin käsiäni näin ja sit se lipsahti". Onneksi pienen etsinnän jälkeen löysimme sormuksen ja aloimme miettiä, miten sen saisi ylös. Ei se ihan helppoa ollut, allas oli siinä kohtaa aika syvä ja suolaisessa vedessä ei voi sukeltaessa pitää silmiä auki eikä meillä ollut lasejakaan. No, parin yrityksen jälkeen onneksi onnistuimme ja sormus palasi oikealle paikalleen rakkaani vasempaan nimettömään. Sai kyllä murunen kuulla tapauksesta lopun viikkoa ja vähän väliä tarkistelin, että kulta kimalsi oikeassa paikassa.
Maanantaina kävimme tutustumassa Rodoksen kaupunkiin, jonne oli mukavan lyhyt bussimatka. Kaupungissa bongasin parikin lanka-/kangaskauppaa, mutta ostoksia ei vielä tarttunut mukaan. Reissulla huomasi senkin, että ei ole ihan helppoa käppäillä monta tuntia kaupungin katuja keskipäivän helteissä.
Tiistaina oli puolestaan hieman aktiivisemman päivän vuoro. Ylös hyvissä ajoin ennen seiskaa, pikapikaa aamupalalle ja sitten pysäkille odottamaan bussia, joka vei meidät retkelle Lindokseen ja Rodoksen vanhaan kaupunkiin. Lindoksessa kävimme tutustumassa vanhan linnoituksen raunioihin:
Näitä muureja katsellessa tuli mieleen Game of Thrones -sarja. Saattoi kuvitella olevansa Kuninkaansatamassa; kohta varmaan Joffrey, Sansa tai joku muu hahmoista pyyhältäisi ohitse. :-)
Muureilta oli upeat näkymät myös alas rantaan:
Lindoksesta matka jatkui sitten Rodoksen vanhaan kaupunkiin. Siellä pääsimme näkemään lisää hienoja muureja ja myös hieman paikallisten asukkaiden taloja. Oli kiva saada tietää, että vanhassa kaupungissa on jäljellä vielä muutakin kuin turistikrääsäkauppoja ja ravintoloita. Vanhassa kaupungissa, kuten muuallakin Rodoksen alueella näkyi myös paljon kulkukissoja:
Vaikka monet näistä kissoista ovatkin suomalaisittain hyvin laihoja ja voisi luulla, että nääntyneitä ja sairaita, asia tuskin on niin. Kreikan saaristossa lämmin ilma hellii eläimiä ja varsinkin turistikohteissa riittää aina ystävällisiä ihmisiä silittämään ja ruokkimaan katteja. Silti olisi tehnyt mieli napata joku niistä mukaan. :)
Keskiviikkona oli taas lepopäivä, joka kului altaassa pulikoiden ja lueskellen. Luin muuten matkan aikana yhteensä neljä kirjaa, lukutoukka kun olen. Toki ne eivät kovin paksuja olleet ja olivat aika jouhevaa luettavaa, mutta kuitenkin. Kaksi ensimmäistä, Kira Poutasen Rakkautta al dente ja Rakkautta on the rocks, suorastaan ahmin. Mainiota ja kepeää chick litiä. Seuraavan kirjan kanssa olikin sitten hieman pulmia. Kolmatta mukanani ollutta kirjaa en halunnut vielä "tuhlata", jotten oli turvauduttava hotellista onneksi löytyneeseen kirjahyllyyn, jossa oli muutama suomenkielinenkin teos. Ensimmäinen valitsemani kirja oli jonkinlainen trilleri, liian pelottava lomalukemiseksi. Toinen, Eat pray love, ei vaan uponnut mulle. Kolmannella yrittämällä valitsin kirjan nimeltä Yksinoikeudella Mad City. Se oli ihan ok ja siitä on 90-luvulla tehty Dustin Hoffmanin ja John Travoltan tähdittämä elokuvakin. Täytyypä joskus yrittää kyseinen pätkä katsastaa.
Torstaina suuntasimme taas kaupunkiin. Omalla ostoslistallani oli muutamia tuliaisia ja jotain kivaa itsellekin. Päämääränä olivat tietenkin ekaksi ne käsityökaupat, joista jo mainitsin. Yleensä en ole kovin suuri tekokuitulankojen fani, mutta nyt oli pakko ostaa neljä kerää hieman metallista säiettä sisältävää kreikkalaista lankaa, kaksi kerää punaista ja kaksi kerää vihreää. Jospa niistä saisi jotain pientä jouluista aikaan, kunhaan vaan kyjyiltä ehtisi. Toisesta kangaskaupasta kävin ostamassa siniset napit anopin villatakkia varten. Sen piti olla valmis jo kesäkuussa anopin 50-vuotissynttäreitä varten, mutta silloin ei oikeanlaisia nappeja löytynyt. Itseasiassa nappien ostaminen Kreikasta oli kultani idea, anoppi kun on myöskin suuri Kreikka-fani.
Nappien jälkeen lähdimme metsästämään matkamuistoa, joka tulee joululahjaksi pitkäaikaisimmalle ystävälleni, jonka kanssa joka joulu vaihdamme paketit. Olin jo viime lomalla tällaista esinettä katsellut, mutta en silloin vielä rohjennut sitä ostaa. Ja kyllä vieläkin posket punoittivat kassalle mennessä; kyseessä kun on miehisen elimen muotoinen pullonavaaja! :-D Sen seuraksi ystäväni saa pakettiin kyjyn nro 19, eli virkatut lapaset, jotta rohkenee sitten avaajaa käyttää.
Kun avaaja oli hommattu, oli hankintalistalla vielä yksi tuliainen, jota ei sitten ihan helpolla löytynytkään. Tarvoimme ja tarvoimme kaupungin katuja, mutta millään ei meinannut kirjakauppaa osua silmiin. Sattumalta sellainen kuitenkin viimein löytyi ja tovin miettimisen ja etsimisen jälkeen rohkenin mennä kysymään myyjältä. Sieltähän se löytyi, kaupan perimmäisestä nurkasta. Kreikankielinen Vanha testamentti. Se tulee joululahjaksi isälleni, joka on ammatiltaan pappi ja on ajoittain lueskellut muinaiskreikankielistä Raamattua.
Perjantaina olikin sitten edessä viimeinen kokonainen päivä ja se käytettiin pääasiassa löhöilyyn. Kun uimiselta ja korttien kirjoittamiselta kerkesimme, kävimme vielä kaupassa ja suoritin viimeiset tuliaisostokset. Kyllä sitä kamaa vielä ihan kiitettävästi löytyikin ja ihme, että saatiin ne kaikki mahtumaan matkalaukkuihinkin. Ostosten jälkeen vielä hieman lisää lepäilyä ja illalla syömään lähiravintolaan, jossa olimme käyneet keskiviikkonakin.
Ravintolasta näkyi merelle ja upeaan auringonlaskuun, joka tapahtui hämmästyttävän nopeasti. Mikäs siinä oli syödessä ja drinkistä nauttiessa. Lomalla nautitusta ruoasta vielä sen verran, että taidan olla hieman tapojeni orja. Tuli nimittäin viitenä iltana syötyä suosikkiannokseni, pasta carbonara. Ja vain kahtena iltana jotakin muuta. Ja, ei enää piiiiiiitkääään aikaan Spriteä tai 7-upia minulle, kiitos. Niitä kun juo joka ilta, niin johan riittää.
Hotellissa vielä vaahtokylpy ammeessa ja pakkaamisurakka.
Lauantai-aamuna heräsimme vielä aamupalalle ja söimme minkä jaksoimme. Sitten vielä tarkistus, että kaikki tavarat ovat mukana ja ettei mitään ole jäänyt huoneeseen. Sitten bussiin ja lentokentälle. Lähtöselvityksen ja turvatarkastuksen jälkeen oli vielä sopivasti aikaa käydä täpötäydestä tax freestä ostamassa vähän herkkuja. Kone oli taaskin aivan ajallaan ja lento sujui melko nopeasti. Helsingissä ei onneksi tarvinnut kotiinpäin menevää bussiakaan kauaa odottaa. Koneessa ja bussimatkan aikana sain sitten luetuksi neljännenkin kirjan, Ulla-Maija Paavilaisen Äkkilähtö. Ihan ok sekin. Ja kertoi sopivasti matkatoimistovirkailijasta. :-D
Mutta mitä kyjyihin tulee, niin olisi pitänyt arvata. Pääsin kyllä ihan hyvin vauhtiin sen virkatun topin kanssa, mutta sitten taas väsyin siihen ja se sai jäädä odottamaan inspiraatiota Suomeen. Ja toisin kuin taisin myöskin lupailla, otin matkalle yhden käsityön mukaan. Sain edistettyä ensimmäistä kyjyä peräti seitsemäntoista isoäidinneliön verran! En olisi tuotakaan työtä mukaan ottanut, mutta rakkaani sanoi, että ota vaan joku käsityö mukaan. Hän ymmärtää minua niiiiiin hyvin. <3
Reissun jälkeen oon sentään pari työtä saanut valmiiksi. Valmiiden kyjyjen saldo nousee siten jo kuuteen ja lista näyttää nyt tältä:
1. Virkattu ja neulottu lukunuttu Novita Tico ticosta (aloitettu 22.6.)
2. Etiopia-nuttu Novita Nalle Kukkakedosta (aloitettu 22.6., valmis 23.6.)
3.Virkattu vauvan nuttu Novita Nallesta (aloitettu 23.6., valmis 26.7.)
4. Etiopia-nuttu Novita Nallesta (aloitettu 23.6. valmis 27.6. )
5. Virkattu toppi Four seasons Cotton funista (aloitettu 25.6.)
6. Virkattu pikkulaukku Four seasons Cotton funista (aloitettu 25.6.)
7. Neulotut lapsen legginsit Novita Nalle Kukkakedosta (aloitettu 28.6.)
8. Neulottu pitsihihatin Novita Nallesta (aloitettu 29.6.)
9. Sepe-nalle Novita Luxus cottonista (aloitettu 30.6.)
10. Neulottu frillahame Novita Seitsemästä veljeksestä (aloitettu 30.6.)
11. Neulottu viitta Katia Tirolista (aloitettu 2.7., valmis 21.8.)
12. Neulottu lapsen liivimekko Novita Seitsemästä veljeksestä (aloitettu 4.7.)
13. Virkattu vessapaperiteline Novita Miamista (aloitettu 8.7., valmis 23.8.)
14. Neulottu mekko Novita Rose mohairista (aloitettu 9.7.)
15. $5 in Paris Novita Rose mohairista (aloitettu 10.7.)
16. Neulottu kerhokassi Novita Miamista (aloitettu 13.7.)
17. Virkattu korvaläppäpipo Novita Softysta (aloitettu 15.7., valmis 16.7.)
18. Neulottu vauvan tilkkupeitto Katia New Orleansista, Novita Puro batikista ja Novita Miamista (aloitettu 18.7.)
19. Virkatut lapaset Novita Seitsemästä Veljeksestä (aloitettu 18.7.)
20. Virkattu vessapaperiteline Novita Miamista (aloitettu 25.7.)
Neulottu viitta Katia Tirolista. Ohje Novita Syksy 2007.
Tämä työ on ollut eräänlainen ikuisuusprojekti. Muistaakseni jo tuon lehden ilmestymisen aikoihin äitini ihastui tuohon ohjeeseen ja uhosi tekevänsä sen joskus. Lankakin löytyi Turusta Piikkopirran alennuskorista. Sitten se jotenkin jäi ja äiskän innostuksen laannuttua lupasin joskus tarttua niihin lankoihin. Työ jäi kuitenkin vielä pariksi vuodeksi muhimaan, kunnes päätin ottaa sen tämän vuoden KyJy-listalleni. Tätä oli kyllä hauska ja joutuisakin tehdä. Koska alkuperäisessä ohjeessa lankana on Novita Mambo, joka on Tirolia huomattavasti paksumpaa, tuli työstä aika paljon lyhyempi kuin alkuperäisestä mallista. Se onkin ehkä enemmän poncho tai hartialämmitin kuin viitta. Mutta kyllä ihan käyttökelpoinen. Jätin vain ohjeessa olleen nyörin tekemättä, koska sitä ei näin lyhyeen vaatteeseen tarvitse. Tälle olisi kyllä itselläkin käyttöä, mutta menee kuitenkin pukinkonttiin äidilleni.
Virkattu vessapaperiteline Novita Miamista.
Ohje tämäntapaiseen olisi ollut jossakin Novitan numerossa, mutta koska en itseltäni ei kyseistä lehteä löydy, enkä jaksanut sen vapautumista kirjastostakaan odottaa, oli vain sovellettava itse netistä löytyneitä kuvia katselemalla. Tämä on oikein sellainen yritys ja erehdys -työ, jota jouduin mittailemaan ja purkamaan moneen kertaan, mutta lopputulokseen olen kyllä tyytyväinen. Ihanasti sopisi meidänkin kylppäriin, mutta tämäkin menee pukinkonttiin, iskälle, koska vanhempienkin vessasta löytyy sinisen sävyjä. Onneksi yksi on nyt tehty, joten on hieman helpompaa tehdä toinen samanlainen listalla oleva. Se tulee puolestaan anopin miehelle, joka lokakuussa täyttää viisikymmentä.
Tulipas taas pitkä kirjoitus, toivottavasti joku jaksaa lukea.
Neulomisiin! :-)
Mutta vielä takaisin lomafiiliksiin. Matkaan lähdettiin lauantaina 11.8. Yöbussi matkakeskuksesta Helsinki-Vantaalle lähti jo 00.30., joten nukuttua ei tullut sinä yönä, mitä nyt torkuin bussissa. Hiukkasen mietitytti, mahtaisiko lento lähteä ajoissa, viime vuoden reissulla kun se taisi olla hulppeat seitsemän tuntia myöhässä. No, nyt se lähti kuitenkin aivan ajallaan, joten odotteluaikaan ei juuri muuta mahtunut kuin lähtöselvitys, turvatarkastus sekä pikaiset jogurtit kahvilassa.
Lennollakin olin varsin hyvää pataa ystäväni Nukku-Matin kanssa, joten matka taittui mukavasti ja nopeasti. Olin pukeutunut pitkiin, joskin pellavaisiin housuihin ja t-paitaan, silti perillä huokuva lämpö (kuulemma koko lomaviikkomme ajan oli noin 38 astetta) löi ällikällä. Matkatavaroita yli puoli tuntia odoteltuamme pääsimme bussiin ja sillä hotelliin. Ensimmäinen päivä meni melko lailla lepäillessä, emme edes jaksaneet mennä kovasti odottamallemme hotellin uima-altaalle. Illalla kävimme sentään syömässä ja ostamassa vesipulloja, vaikkakin vesijohtovettäkin olisi ollut ihan turvallista juoda.
Ulkomailla saattaa usein törmätä jos jonkinlaisiin englanninkielisiin kyltteihin, tämä seuraava huvitti kyllä suuresti:
Niin, että muistakaahan sitten olla tallaamatta lain päälle! :-D Tämä helmi löytyi aivan hotellimme pihalta ja on luultavasti vain puhdas kirjoitusvirhe tms. Tosin vieressä oli toinen, aivan samanlainen kyltti.
Sunnuntaina oli sitten vihdoin uima-altaan vuoro. Erikoista siinä oli se, että altaassa käytettiin merivettä. Ei siinä mitään, tosin huulet vain tuntuivat koko ajan siltä, kuin oli syönyt juuri pussillisen sipsejä. Altaassa kyllä viihdyttiinkin pitkin viikkoa ja sukellettuakin tuli, vaikka ei ollut tarkoituskaan. Kävi nimittäin yhtenä päivänä niin, että ukko-kultani sormus mulahti altaan pohjaan. "Mä vaan heilutin käsiäni näin ja sit se lipsahti". Onneksi pienen etsinnän jälkeen löysimme sormuksen ja aloimme miettiä, miten sen saisi ylös. Ei se ihan helppoa ollut, allas oli siinä kohtaa aika syvä ja suolaisessa vedessä ei voi sukeltaessa pitää silmiä auki eikä meillä ollut lasejakaan. No, parin yrityksen jälkeen onneksi onnistuimme ja sormus palasi oikealle paikalleen rakkaani vasempaan nimettömään. Sai kyllä murunen kuulla tapauksesta lopun viikkoa ja vähän väliä tarkistelin, että kulta kimalsi oikeassa paikassa.
Maanantaina kävimme tutustumassa Rodoksen kaupunkiin, jonne oli mukavan lyhyt bussimatka. Kaupungissa bongasin parikin lanka-/kangaskauppaa, mutta ostoksia ei vielä tarttunut mukaan. Reissulla huomasi senkin, että ei ole ihan helppoa käppäillä monta tuntia kaupungin katuja keskipäivän helteissä.
Tiistaina oli puolestaan hieman aktiivisemman päivän vuoro. Ylös hyvissä ajoin ennen seiskaa, pikapikaa aamupalalle ja sitten pysäkille odottamaan bussia, joka vei meidät retkelle Lindokseen ja Rodoksen vanhaan kaupunkiin. Lindoksessa kävimme tutustumassa vanhan linnoituksen raunioihin:
Näitä muureja katsellessa tuli mieleen Game of Thrones -sarja. Saattoi kuvitella olevansa Kuninkaansatamassa; kohta varmaan Joffrey, Sansa tai joku muu hahmoista pyyhältäisi ohitse. :-)
Muureilta oli upeat näkymät myös alas rantaan:
Lindoksesta matka jatkui sitten Rodoksen vanhaan kaupunkiin. Siellä pääsimme näkemään lisää hienoja muureja ja myös hieman paikallisten asukkaiden taloja. Oli kiva saada tietää, että vanhassa kaupungissa on jäljellä vielä muutakin kuin turistikrääsäkauppoja ja ravintoloita. Vanhassa kaupungissa, kuten muuallakin Rodoksen alueella näkyi myös paljon kulkukissoja:
Vaikka monet näistä kissoista ovatkin suomalaisittain hyvin laihoja ja voisi luulla, että nääntyneitä ja sairaita, asia tuskin on niin. Kreikan saaristossa lämmin ilma hellii eläimiä ja varsinkin turistikohteissa riittää aina ystävällisiä ihmisiä silittämään ja ruokkimaan katteja. Silti olisi tehnyt mieli napata joku niistä mukaan. :)
Keskiviikkona oli taas lepopäivä, joka kului altaassa pulikoiden ja lueskellen. Luin muuten matkan aikana yhteensä neljä kirjaa, lukutoukka kun olen. Toki ne eivät kovin paksuja olleet ja olivat aika jouhevaa luettavaa, mutta kuitenkin. Kaksi ensimmäistä, Kira Poutasen Rakkautta al dente ja Rakkautta on the rocks, suorastaan ahmin. Mainiota ja kepeää chick litiä. Seuraavan kirjan kanssa olikin sitten hieman pulmia. Kolmatta mukanani ollutta kirjaa en halunnut vielä "tuhlata", jotten oli turvauduttava hotellista onneksi löytyneeseen kirjahyllyyn, jossa oli muutama suomenkielinenkin teos. Ensimmäinen valitsemani kirja oli jonkinlainen trilleri, liian pelottava lomalukemiseksi. Toinen, Eat pray love, ei vaan uponnut mulle. Kolmannella yrittämällä valitsin kirjan nimeltä Yksinoikeudella Mad City. Se oli ihan ok ja siitä on 90-luvulla tehty Dustin Hoffmanin ja John Travoltan tähdittämä elokuvakin. Täytyypä joskus yrittää kyseinen pätkä katsastaa.
Torstaina suuntasimme taas kaupunkiin. Omalla ostoslistallani oli muutamia tuliaisia ja jotain kivaa itsellekin. Päämääränä olivat tietenkin ekaksi ne käsityökaupat, joista jo mainitsin. Yleensä en ole kovin suuri tekokuitulankojen fani, mutta nyt oli pakko ostaa neljä kerää hieman metallista säiettä sisältävää kreikkalaista lankaa, kaksi kerää punaista ja kaksi kerää vihreää. Jospa niistä saisi jotain pientä jouluista aikaan, kunhaan vaan kyjyiltä ehtisi. Toisesta kangaskaupasta kävin ostamassa siniset napit anopin villatakkia varten. Sen piti olla valmis jo kesäkuussa anopin 50-vuotissynttäreitä varten, mutta silloin ei oikeanlaisia nappeja löytynyt. Itseasiassa nappien ostaminen Kreikasta oli kultani idea, anoppi kun on myöskin suuri Kreikka-fani.
Nappien jälkeen lähdimme metsästämään matkamuistoa, joka tulee joululahjaksi pitkäaikaisimmalle ystävälleni, jonka kanssa joka joulu vaihdamme paketit. Olin jo viime lomalla tällaista esinettä katsellut, mutta en silloin vielä rohjennut sitä ostaa. Ja kyllä vieläkin posket punoittivat kassalle mennessä; kyseessä kun on miehisen elimen muotoinen pullonavaaja! :-D Sen seuraksi ystäväni saa pakettiin kyjyn nro 19, eli virkatut lapaset, jotta rohkenee sitten avaajaa käyttää.
Kun avaaja oli hommattu, oli hankintalistalla vielä yksi tuliainen, jota ei sitten ihan helpolla löytynytkään. Tarvoimme ja tarvoimme kaupungin katuja, mutta millään ei meinannut kirjakauppaa osua silmiin. Sattumalta sellainen kuitenkin viimein löytyi ja tovin miettimisen ja etsimisen jälkeen rohkenin mennä kysymään myyjältä. Sieltähän se löytyi, kaupan perimmäisestä nurkasta. Kreikankielinen Vanha testamentti. Se tulee joululahjaksi isälleni, joka on ammatiltaan pappi ja on ajoittain lueskellut muinaiskreikankielistä Raamattua.
Perjantaina olikin sitten edessä viimeinen kokonainen päivä ja se käytettiin pääasiassa löhöilyyn. Kun uimiselta ja korttien kirjoittamiselta kerkesimme, kävimme vielä kaupassa ja suoritin viimeiset tuliaisostokset. Kyllä sitä kamaa vielä ihan kiitettävästi löytyikin ja ihme, että saatiin ne kaikki mahtumaan matkalaukkuihinkin. Ostosten jälkeen vielä hieman lisää lepäilyä ja illalla syömään lähiravintolaan, jossa olimme käyneet keskiviikkonakin.
Ravintolasta näkyi merelle ja upeaan auringonlaskuun, joka tapahtui hämmästyttävän nopeasti. Mikäs siinä oli syödessä ja drinkistä nauttiessa. Lomalla nautitusta ruoasta vielä sen verran, että taidan olla hieman tapojeni orja. Tuli nimittäin viitenä iltana syötyä suosikkiannokseni, pasta carbonara. Ja vain kahtena iltana jotakin muuta. Ja, ei enää piiiiiiitkääään aikaan Spriteä tai 7-upia minulle, kiitos. Niitä kun juo joka ilta, niin johan riittää.
Hotellissa vielä vaahtokylpy ammeessa ja pakkaamisurakka.
Lauantai-aamuna heräsimme vielä aamupalalle ja söimme minkä jaksoimme. Sitten vielä tarkistus, että kaikki tavarat ovat mukana ja ettei mitään ole jäänyt huoneeseen. Sitten bussiin ja lentokentälle. Lähtöselvityksen ja turvatarkastuksen jälkeen oli vielä sopivasti aikaa käydä täpötäydestä tax freestä ostamassa vähän herkkuja. Kone oli taaskin aivan ajallaan ja lento sujui melko nopeasti. Helsingissä ei onneksi tarvinnut kotiinpäin menevää bussiakaan kauaa odottaa. Koneessa ja bussimatkan aikana sain sitten luetuksi neljännenkin kirjan, Ulla-Maija Paavilaisen Äkkilähtö. Ihan ok sekin. Ja kertoi sopivasti matkatoimistovirkailijasta. :-D
Mutta mitä kyjyihin tulee, niin olisi pitänyt arvata. Pääsin kyllä ihan hyvin vauhtiin sen virkatun topin kanssa, mutta sitten taas väsyin siihen ja se sai jäädä odottamaan inspiraatiota Suomeen. Ja toisin kuin taisin myöskin lupailla, otin matkalle yhden käsityön mukaan. Sain edistettyä ensimmäistä kyjyä peräti seitsemäntoista isoäidinneliön verran! En olisi tuotakaan työtä mukaan ottanut, mutta rakkaani sanoi, että ota vaan joku käsityö mukaan. Hän ymmärtää minua niiiiiin hyvin. <3
Reissun jälkeen oon sentään pari työtä saanut valmiiksi. Valmiiden kyjyjen saldo nousee siten jo kuuteen ja lista näyttää nyt tältä:
1. Virkattu ja neulottu lukunuttu Novita Tico ticosta (aloitettu 22.6.)
2. Etiopia-nuttu Novita Nalle Kukkakedosta (aloitettu 22.6., valmis 23.6.)
3.Virkattu vauvan nuttu Novita Nallesta (aloitettu 23.6., valmis 26.7.)
4. Etiopia-nuttu Novita Nallesta (aloitettu 23.6. valmis 27.6. )
5. Virkattu toppi Four seasons Cotton funista (aloitettu 25.6.)
6. Virkattu pikkulaukku Four seasons Cotton funista (aloitettu 25.6.)
7. Neulotut lapsen legginsit Novita Nalle Kukkakedosta (aloitettu 28.6.)
8. Neulottu pitsihihatin Novita Nallesta (aloitettu 29.6.)
9. Sepe-nalle Novita Luxus cottonista (aloitettu 30.6.)
10. Neulottu frillahame Novita Seitsemästä veljeksestä (aloitettu 30.6.)
11. Neulottu viitta Katia Tirolista (aloitettu 2.7., valmis 21.8.)
12. Neulottu lapsen liivimekko Novita Seitsemästä veljeksestä (aloitettu 4.7.)
13. Virkattu vessapaperiteline Novita Miamista (aloitettu 8.7., valmis 23.8.)
14. Neulottu mekko Novita Rose mohairista (aloitettu 9.7.)
15. $5 in Paris Novita Rose mohairista (aloitettu 10.7.)
16. Neulottu kerhokassi Novita Miamista (aloitettu 13.7.)
17. Virkattu korvaläppäpipo Novita Softysta (aloitettu 15.7., valmis 16.7.)
18. Neulottu vauvan tilkkupeitto Katia New Orleansista, Novita Puro batikista ja Novita Miamista (aloitettu 18.7.)
19. Virkatut lapaset Novita Seitsemästä Veljeksestä (aloitettu 18.7.)
20. Virkattu vessapaperiteline Novita Miamista (aloitettu 25.7.)
Neulottu viitta Katia Tirolista. Ohje Novita Syksy 2007.
Tämä työ on ollut eräänlainen ikuisuusprojekti. Muistaakseni jo tuon lehden ilmestymisen aikoihin äitini ihastui tuohon ohjeeseen ja uhosi tekevänsä sen joskus. Lankakin löytyi Turusta Piikkopirran alennuskorista. Sitten se jotenkin jäi ja äiskän innostuksen laannuttua lupasin joskus tarttua niihin lankoihin. Työ jäi kuitenkin vielä pariksi vuodeksi muhimaan, kunnes päätin ottaa sen tämän vuoden KyJy-listalleni. Tätä oli kyllä hauska ja joutuisakin tehdä. Koska alkuperäisessä ohjeessa lankana on Novita Mambo, joka on Tirolia huomattavasti paksumpaa, tuli työstä aika paljon lyhyempi kuin alkuperäisestä mallista. Se onkin ehkä enemmän poncho tai hartialämmitin kuin viitta. Mutta kyllä ihan käyttökelpoinen. Jätin vain ohjeessa olleen nyörin tekemättä, koska sitä ei näin lyhyeen vaatteeseen tarvitse. Tälle olisi kyllä itselläkin käyttöä, mutta menee kuitenkin pukinkonttiin äidilleni.
Virkattu vessapaperiteline Novita Miamista.
Ohje tämäntapaiseen olisi ollut jossakin Novitan numerossa, mutta koska en itseltäni ei kyseistä lehteä löydy, enkä jaksanut sen vapautumista kirjastostakaan odottaa, oli vain sovellettava itse netistä löytyneitä kuvia katselemalla. Tämä on oikein sellainen yritys ja erehdys -työ, jota jouduin mittailemaan ja purkamaan moneen kertaan, mutta lopputulokseen olen kyllä tyytyväinen. Ihanasti sopisi meidänkin kylppäriin, mutta tämäkin menee pukinkonttiin, iskälle, koska vanhempienkin vessasta löytyy sinisen sävyjä. Onneksi yksi on nyt tehty, joten on hieman helpompaa tehdä toinen samanlainen listalla oleva. Se tulee puolestaan anopin miehelle, joka lokakuussa täyttää viisikymmentä.
Tulipas taas pitkä kirjoitus, toivottavasti joku jaksaa lukea.
Neulomisiin! :-)
maanantai 6. elokuuta 2012
Leuka rintaan...
... ja kohti uusia pettymyksiä. No ei vaiskaan. Aina on notkosta noustu. Hätä ei ole tämän näköinen ja niin edelleen. Niinhän siinä sitten kävi, että Kiri livahti juuri ja juuri KaMan ohi viimeiselle pudotuspelipaikalle ja KaMa joutuu karsimaan. Jyväskylä otti omasta ottelustaan täydet kolme pistettä ja Kankaanpää vain yhden hävitessään supervuorossa. Jos toinenkin piste olisi tullut, olisi tilanne mennyt toisinpäin KaMan paremman juoksusuhteen turvin. Mutta eipä voi mitään.
On vain katsottava eteenpäin ja kannustettava joukkuetta hyviin suorituksiin edessä olevissa peleissä. Tosin itse taidan kuitenkin matsien alkaessa olla nauttimassa Kreikan lämmöstä. :-D Ylemmät pudotuspelit alkavat jo huomenna ja torstaina olis sitten matsi Hippoksella. Saapa nähdä, uskaltaako mennä paikanpäälle. Yritin jopa vanhempiani houkutella mukaan, jospa nähtäisiin vähän Kirin höykyttämistä. Vaikka olishan se toisaalta kiva nähdä kotikaupungin poikien menestyvänkin pesäpallon suurseuraa vastaan. Ja ihan olisin täysillä hengessä mukana jos vain paikka olisi tullut jonkun muun kuin KaMan kustannuksella.
Ja puhtaasti urheilullisesta näkökulmasta pitää todeta, että näinhän niiden viimeisten paikkojen soisikin ratkeavan, mahdollisimman jännittävästi aivan viime hetkillä. Toivottavasti tätäkin kautta voi ilolla muistella jälkeenpäin. Kuten voi myös kautta 2004, jolloin KaMa oli myös aikalailla hiuskarvan varassa. Silloinhan joukkue pelasi Ykkösessä ja oli vaarassa pudota Suomensarjaan.
Kyseisellä kaudella Ykkösessä oli muistaakseni käytössä kahden lohkon järjestelmä ja lohkoilla oli erilliset sarjataulukot. KaMan lohko oli todella tasainen ja vaikka eivät erityisen kehnosti pelanneetkaan, sijoittuivat silti lohkon häntäpäähän. Toiseen lohkoon verrattuna, ja jos käytössä oli ollut yhteinen sarjataulukko, putoaminen ei olisi ollut lähelläkään.
5.8. mietimme kotona kuumeisesti, mitä tekemistä keksisimme sinä päivänä. Pitäisikö lähteä taas Helsinkiin tyhjentämään keväällä kuolleen ukkini asuntoa ja samalla Linnanmäelle vielä toiseksi päiväksi? Istuimme pähkäilemään pöydän ääreen ja siinä sitten isoveli sanoa paukautti, että lähdetään Jyväskylään katsomaan KaMan peliä Lohta vastaan. Seikka oli sillä saletti, tavarat autoon ja auton keula kohti Keski-Suomea. Matka kesti melkoisen monta tuntia ja oli niin kuuma sää, että allekirjoittaneella oli paidan virkaa toimittamassa toppimallinen bikiniyläosa. Heh, 17-vuotiaan tyylitajua. Piti oikein infopisteestä käydä kysymässä, missä Koskenharjun kenttä sijaitsee, sinne kun tietämättömän ja muualta tulleen lienee omin nokkinensa hieman hankalaa suunnistaa. Kenttä kuitenkin löytyi ja taisimme napata autosta vielä mukaan KaMa-lipun, jossa oli jokin ikivanha logo.
Ensimmäisestä jaksosta muistan sen verran, että taisimme olla suurinpiirtein ainoat KaMa-fanit paikanpäällä ja yleisö oli jokseenkin kovaäänistä ja töykeää. KaMa taisi olla hieman alakynnessäkin. Tilanne kuitenkin kääntyi, kun Jukka Lankinen (joka pelaa KaMassa edelleen, kävi vain yhden (?) kauden verran koettamassa taitojaan Tahkossa) sivalsi hienon läpilyönnin ja jakso päättyi vierasjoukkueelle 3 - 4. Toinen jakso päättyi lukemiin 2 - 3, joten tiukille voitto kuitenkin meni.
Tuon ottelun jälkeen eräs KaMan pelaajista totesi kaiken olevan nyt vielä omissa käsissä. Mutta viimeisellä kierroksella vastassa oli Imatra, joka taisi tuolloin olla ihan Ykköspesiksen huippuja, eli paljon ei jakoa KaMalla ollut, vaikka lukemat eivät murskaavat olleetkaan. Olimme tuotakin peliä katsomassa ja taisi siinä jo kylmä rinki muodostua takamuksen alle. Jostain kuulimme, että Lohikin oli hävinnyt viimeisen ottelunsa ja joukkueet olivat siten tasapisteissä. Kun olimme äidin ja iskän kanssa kotimatkalla pysähtyneet tavalliseen taukopaikkaamme Huittisten Heseen lohtuhampurilaisille, isoveli soitti, että uusintaottelu KaMan ja Lohen välillä pelattaisiin 11.8. Alajärvellä. Sinnepä siis.
Reissulla Alajärvelle yövyimme Kristiinankaupungissa suloisella pienellä leirintäalueella ja muistan vieläkin tummuvassa kesäillassa leijuneen jotenkin hyvin haikeamielisen tunnelman. Taisi olla kesän ja loman loppua ilmassa. No, se on urheilun kannalta sivuseikka. Jos oli viimeisen varsinaisen runkosarjamatsin jälkeen kylmää rinkiä pyllyn alla, niin eipä se Kitron stadionilla ainakaan häviämään päässyt. Ensinnäkin, ilma oli muistaakseni niin maan perusteellisen kylmä ja toisekseen niin tilastojen kuin omien muistikuvienikin perusteella KaMaa vietiin ekalla jaksolla kuin litran mittaa; 9 - 1. Toinen jakso heittikin asetelman onneksi taas nurin, juoksut KaMalle 2 - 14. Toki asiaa taisi auttaa Lohen pelaajan loukkaantuminen, olisiko ollut peräti lukkari. Eli paras teho pelistä taisi mennä jyväskyläläisiltä siinä. Jännitystä riitti kuitenkin vielä supervuoropariin asti. Muistaakseni KaMa oli ensimmäisenä sisällä ja sai aikaiseksi kaksi juoksua. Lohi ei saanut omalla vuorollaan yhtään. Oman muistini mukaan ottelun viimeinen palo tuli kolmoselle ja oli jokseenkin kyseenalainen. Olisikohan tuomarikin sitten jälkeenpäin myöntänyt siinä hieman hätäilleensä. Sitähän ei tiedä, olisiko peli päättynyt toisin, jos tuomio olisi ollut eri. No, paloksi se kuitenkin laitettiin ja riemu oli ylimmillään, tunnottomista varpaista ja vuotavasta nenästä huolimatta. Vielä muistan sellaisenkin yksityiskohdan, että kuuluttaja joutui useammankin kerran huomauttamaan pallopojille, että pitäisi tehdä töitä eikä vain istuskella. No, ymmärtäähän sen. Kahden ulkopuolisen joukkueen peli ei varmaankaan junioreita paljoakaan kiinnostanut.
Eihän se jännitys toki ihan kokonaan vielä ohi ollut. Uusintaottelun seurauksena Lohi putosi Suomensarjaan suoraan ja KaMa pääsi vielä karsimaan Vaasaa vastaan. Ensimmäinen peli Vaasassa meni vierasjoukkueelle niukasti 0 - 2 (0 - 1, 3 - 4). Toisessa, Kankaanpäässä pelatussa ottelussa ei sitten ollutkaan juuri hätää; molemmat jaksot KaMalle jääkiekkolukemin 6 - 1, 6 - 1 (nämä tulokset täytyi tarkistaa netistä, tässä kohtaa ei oma muisti ihan riitä).
Että tällaisia muisteloita. Pitkä sepustushan tästä tuli, mutta oli hyvä saada kirjoitettua tämäkin muistiin. Ja muistaa samalla, että on sitä ennenkin paineessa eletty. :-)
Ja vielä yksi juttu, josta olen ainakin omalla kohdalla kasvavassa määrin huolestunut. Nimittäin nämä Olympialaiset. Itse olen tähän mennessä ollut sitä mieltä, että urheilu - poislukien pesis ja lätkä - on jokseenkin tylsää, varsinkin telkkarista tuijotettuna. Tai jos sitä on pakko katsoa, niin vain lisähöysteenä ja tekosyynä käsitöiden tekemiselle. Mutta kuinkas sitten kävikään. Nyt kun parina iltana on muutaman tunnin kisoja katsellut, oon huomannut ihan jopa kiinnostuneeni urheilusta. Lähinnä toki juoksulajeista, mutta kuitenkin. On se niin jännää. Kuka selviää maaliin, millä ajalla, miten ylivoimaisesti, kuka hyytyy, tuleeko varaslähtöjä. Onneksi olympialaiset järjestetään vain kerran neljässä vuodessa. :-D
Näillä mennään taas.
Rakkaudella,
manteli-Minni
On vain katsottava eteenpäin ja kannustettava joukkuetta hyviin suorituksiin edessä olevissa peleissä. Tosin itse taidan kuitenkin matsien alkaessa olla nauttimassa Kreikan lämmöstä. :-D Ylemmät pudotuspelit alkavat jo huomenna ja torstaina olis sitten matsi Hippoksella. Saapa nähdä, uskaltaako mennä paikanpäälle. Yritin jopa vanhempiani houkutella mukaan, jospa nähtäisiin vähän Kirin höykyttämistä. Vaikka olishan se toisaalta kiva nähdä kotikaupungin poikien menestyvänkin pesäpallon suurseuraa vastaan. Ja ihan olisin täysillä hengessä mukana jos vain paikka olisi tullut jonkun muun kuin KaMan kustannuksella.
Ja puhtaasti urheilullisesta näkökulmasta pitää todeta, että näinhän niiden viimeisten paikkojen soisikin ratkeavan, mahdollisimman jännittävästi aivan viime hetkillä. Toivottavasti tätäkin kautta voi ilolla muistella jälkeenpäin. Kuten voi myös kautta 2004, jolloin KaMa oli myös aikalailla hiuskarvan varassa. Silloinhan joukkue pelasi Ykkösessä ja oli vaarassa pudota Suomensarjaan.
Kyseisellä kaudella Ykkösessä oli muistaakseni käytössä kahden lohkon järjestelmä ja lohkoilla oli erilliset sarjataulukot. KaMan lohko oli todella tasainen ja vaikka eivät erityisen kehnosti pelanneetkaan, sijoittuivat silti lohkon häntäpäähän. Toiseen lohkoon verrattuna, ja jos käytössä oli ollut yhteinen sarjataulukko, putoaminen ei olisi ollut lähelläkään.
5.8. mietimme kotona kuumeisesti, mitä tekemistä keksisimme sinä päivänä. Pitäisikö lähteä taas Helsinkiin tyhjentämään keväällä kuolleen ukkini asuntoa ja samalla Linnanmäelle vielä toiseksi päiväksi? Istuimme pähkäilemään pöydän ääreen ja siinä sitten isoveli sanoa paukautti, että lähdetään Jyväskylään katsomaan KaMan peliä Lohta vastaan. Seikka oli sillä saletti, tavarat autoon ja auton keula kohti Keski-Suomea. Matka kesti melkoisen monta tuntia ja oli niin kuuma sää, että allekirjoittaneella oli paidan virkaa toimittamassa toppimallinen bikiniyläosa. Heh, 17-vuotiaan tyylitajua. Piti oikein infopisteestä käydä kysymässä, missä Koskenharjun kenttä sijaitsee, sinne kun tietämättömän ja muualta tulleen lienee omin nokkinensa hieman hankalaa suunnistaa. Kenttä kuitenkin löytyi ja taisimme napata autosta vielä mukaan KaMa-lipun, jossa oli jokin ikivanha logo.
Ensimmäisestä jaksosta muistan sen verran, että taisimme olla suurinpiirtein ainoat KaMa-fanit paikanpäällä ja yleisö oli jokseenkin kovaäänistä ja töykeää. KaMa taisi olla hieman alakynnessäkin. Tilanne kuitenkin kääntyi, kun Jukka Lankinen (joka pelaa KaMassa edelleen, kävi vain yhden (?) kauden verran koettamassa taitojaan Tahkossa) sivalsi hienon läpilyönnin ja jakso päättyi vierasjoukkueelle 3 - 4. Toinen jakso päättyi lukemiin 2 - 3, joten tiukille voitto kuitenkin meni.
Tuon ottelun jälkeen eräs KaMan pelaajista totesi kaiken olevan nyt vielä omissa käsissä. Mutta viimeisellä kierroksella vastassa oli Imatra, joka taisi tuolloin olla ihan Ykköspesiksen huippuja, eli paljon ei jakoa KaMalla ollut, vaikka lukemat eivät murskaavat olleetkaan. Olimme tuotakin peliä katsomassa ja taisi siinä jo kylmä rinki muodostua takamuksen alle. Jostain kuulimme, että Lohikin oli hävinnyt viimeisen ottelunsa ja joukkueet olivat siten tasapisteissä. Kun olimme äidin ja iskän kanssa kotimatkalla pysähtyneet tavalliseen taukopaikkaamme Huittisten Heseen lohtuhampurilaisille, isoveli soitti, että uusintaottelu KaMan ja Lohen välillä pelattaisiin 11.8. Alajärvellä. Sinnepä siis.
Reissulla Alajärvelle yövyimme Kristiinankaupungissa suloisella pienellä leirintäalueella ja muistan vieläkin tummuvassa kesäillassa leijuneen jotenkin hyvin haikeamielisen tunnelman. Taisi olla kesän ja loman loppua ilmassa. No, se on urheilun kannalta sivuseikka. Jos oli viimeisen varsinaisen runkosarjamatsin jälkeen kylmää rinkiä pyllyn alla, niin eipä se Kitron stadionilla ainakaan häviämään päässyt. Ensinnäkin, ilma oli muistaakseni niin maan perusteellisen kylmä ja toisekseen niin tilastojen kuin omien muistikuvienikin perusteella KaMaa vietiin ekalla jaksolla kuin litran mittaa; 9 - 1. Toinen jakso heittikin asetelman onneksi taas nurin, juoksut KaMalle 2 - 14. Toki asiaa taisi auttaa Lohen pelaajan loukkaantuminen, olisiko ollut peräti lukkari. Eli paras teho pelistä taisi mennä jyväskyläläisiltä siinä. Jännitystä riitti kuitenkin vielä supervuoropariin asti. Muistaakseni KaMa oli ensimmäisenä sisällä ja sai aikaiseksi kaksi juoksua. Lohi ei saanut omalla vuorollaan yhtään. Oman muistini mukaan ottelun viimeinen palo tuli kolmoselle ja oli jokseenkin kyseenalainen. Olisikohan tuomarikin sitten jälkeenpäin myöntänyt siinä hieman hätäilleensä. Sitähän ei tiedä, olisiko peli päättynyt toisin, jos tuomio olisi ollut eri. No, paloksi se kuitenkin laitettiin ja riemu oli ylimmillään, tunnottomista varpaista ja vuotavasta nenästä huolimatta. Vielä muistan sellaisenkin yksityiskohdan, että kuuluttaja joutui useammankin kerran huomauttamaan pallopojille, että pitäisi tehdä töitä eikä vain istuskella. No, ymmärtäähän sen. Kahden ulkopuolisen joukkueen peli ei varmaankaan junioreita paljoakaan kiinnostanut.
Eihän se jännitys toki ihan kokonaan vielä ohi ollut. Uusintaottelun seurauksena Lohi putosi Suomensarjaan suoraan ja KaMa pääsi vielä karsimaan Vaasaa vastaan. Ensimmäinen peli Vaasassa meni vierasjoukkueelle niukasti 0 - 2 (0 - 1, 3 - 4). Toisessa, Kankaanpäässä pelatussa ottelussa ei sitten ollutkaan juuri hätää; molemmat jaksot KaMalle jääkiekkolukemin 6 - 1, 6 - 1 (nämä tulokset täytyi tarkistaa netistä, tässä kohtaa ei oma muisti ihan riitä).
Että tällaisia muisteloita. Pitkä sepustushan tästä tuli, mutta oli hyvä saada kirjoitettua tämäkin muistiin. Ja muistaa samalla, että on sitä ennenkin paineessa eletty. :-)
Ja vielä yksi juttu, josta olen ainakin omalla kohdalla kasvavassa määrin huolestunut. Nimittäin nämä Olympialaiset. Itse olen tähän mennessä ollut sitä mieltä, että urheilu - poislukien pesis ja lätkä - on jokseenkin tylsää, varsinkin telkkarista tuijotettuna. Tai jos sitä on pakko katsoa, niin vain lisähöysteenä ja tekosyynä käsitöiden tekemiselle. Mutta kuinkas sitten kävikään. Nyt kun parina iltana on muutaman tunnin kisoja katsellut, oon huomannut ihan jopa kiinnostuneeni urheilusta. Lähinnä toki juoksulajeista, mutta kuitenkin. On se niin jännää. Kuka selviää maaliin, millä ajalla, miten ylivoimaisesti, kuka hyytyy, tuleeko varaslähtöjä. Onneksi olympialaiset järjestetään vain kerran neljässä vuodessa. :-D
Näillä mennään taas.
Rakkaudella,
manteli-Minni
sunnuntai 5. elokuuta 2012
Veitsenterällä
Nyt on sitten miesten superpesiksen runkosarjan viimeinen kierros käynnissä. Jännissä tunnelmissa mennään, sillä viimeisen pudotuspelipaikan kohtalo ratkeaa vasta nyt. Ja kuin kohtalon ivana, tietenkin KaMan ja Kirin välillä. Tilastollisesti KaMalla pitäisi olla helpompi urakka Kiteetä vastaan kuin Kirillä JoMaa vastaan. Mutta niinpä vain jyväskyläläiset nappasivat jaksovoiton 0 - 1 ja Kankaanpäässä tilanne on 2 - 3. En osaa sanoa, paljonko pelaajia mahtaa tällaisessa tilanteessa jännittää, mutta itseäni fanina kyllä kutkuttaa melkoisesti. Kun tulokselle ei itse voi tehdä mitään, on vain jännitettävä teksti-Tv:n ja Järviradion nettilähetyksen varassa. No, pidän kovasti peukkuja pystyssä. Ja jos sekään ei auta, hukutan murheet Fazerin hasselpähkinäsuklaaseen. :-D
torstai 2. elokuuta 2012
Loma ja 4/20
Joo-o, sinne meni melkein kolmen kuukauden työputki. Nyt on kukat nypitty ja kasteltu sekä ruohokin leikattu mun osalta. Eilen oli ensimmäinen lomapäivä ja kyllä tuntui hyvältä. Siellä ne muut edelleen hyörivät ja mulla ei ole kiire minnekään.
Ja muihin hyviin uutisiin: kaikki KyJy-aloitukset ovat nyt tehtynä! Neljä työtä on jo valmiinakin. Enemmänkin voisi olla, mutta ei ole ehtinyt. Jospa nyt lomalla sitten muutama taas valmistuisi. Tältä siis näyttää tämänvuotinen lista tekeleistäni:
1. Virkattu ja neulottu lukunuttu Novita Tico ticosta (aloitettu 22.6.)
2. Etiopia-nuttu Novita Nalle Kukkakedosta (aloitettu 22.6., valmis 23.6.)
3.Virkattu vauvan nuttu Novita Nallesta (aloitettu 23.6., valmis 26.7.)
4. Etiopia-nuttu Novita Nallesta (aloitettu 23.6. valmis 27.6. )
5. Virkattu toppi Four seasons Cotton funista (aloitettu 25.6.)
6. Virkattu pikkulaukku Four seasons Cotton funista (aloitettu 25.6.)
7. Neulotut lapsen legginsit Novita Nalle Kukkakedosta (aloitettu 28.6.)
8. Neulottu pitsihihatin Novita Nallesta (aloitettu 29.6.)
9. Sepe-nalle Novita Luxus cottonista (aloitettu 30.6.)
10. Neulottu frillahame Novita Seitsemästä veljeksestä (aloitettu 30.6.)
11. Neulottu viitta Katia Tirolista (aloitettu 2.7.)
12. Neulottu lapsen liivimekko Novita Seitsemästä veljeksestä (aloitettu 4.7.)
13. Virkattu vessapaperiteline Novita Miamista (aloitettu 8.7.)
14. Neulottu mekko Novita Rose mohairista (aloitettu 9.7.)
15. $5 in Paris Novita Rose mohairista (aloitettu 10.7.)
16. Neulottu kerhokassi Novita Miamista (aloitettu 13.7.)
17. Virkattu korvaläppäpipo Novita Softysta (aloitettu 15.7., valmis 16.7.)
18. Neulottu vauvan tilkkupeitto Katia New Orleansista ja Novita Puro batikista (aloitettu 18.7.)
19. Virkatut lapaset Novita Seitsemästä Veljeksestä (aloitettu 18.7.)
20. Virkattu vessapaperiteline Novita Miamista (aloitettu 25.7.)
Arvioisin, että noin puolet on pienempiä töitä ja puolet sitten vähän enemmän aikaa vaativia. Toivottavasti saan kaikki valmiiksi ajallaan. Esim. tuosta ensimmäisesti työstä on valmiina jopa yksi isoäidinneliö ja niitä tarvitaan yhteensä neljäkymmentä. :-D
Mutta tässä nämä pari valmista, joista en ole aikaisemmin kuvia ehtinyt laittamaan:
Korvaläppäpipo Softysta valmistui tosi nopeasti ja onkin siksi aika kiitollinen KyJy-työ. Muistelisin, että käytin 8mm bambukoukkua. Ohje löytyy Novitan sivuilta. Tein jo viime vuonna samanlaisen mustasta Crystalista ja Teddystä. Olin tosi tyytyväinen lopputulokseen ja olikin ihanaa vetää pipo päähän ekoilla talvipakkasilla. Valitettavasti samaa mieltä oli äitikin, jolle lainasin pipaa. Hän nimittäin ilmoitti ottavansa sen omaan käyttöönsä, kun se oli niin hyvä. Joten tämäkin yksilö menee sitten äiskälle, luultavasti pukinkontin kautta. Tulipa muuten mieleen, nyt kun Novita on tuonut Teddyn takaisin, että mitäköhän eroa sillä on Softyyn? Ovatkohan edes kovinkaan eripaksuisia.
Tämä nuttu nousee kyllä varmasti yhdeksi suosikeistani tämänvuotisella KyJy-listallani. Vaikka olikin näin pieneksi vaatteeksi aika suuritekoinen, niin lopputuloksesta tuli aika ihku. Erityisesti hihat tuottivat aluksi hieman harmia, sillä jos ohjetta olisi noudattanut aivan kirjaimellisesti, olisivat ne jokaisella kuviokerroksella vain leventyneet. No, työ sivuun vähäksi aikaa ja omat aivosolut käyttöön. 3mm koukku, ohje Bente Myhrerin ja Lilly Secilie Brandalin kirjasta Virkkaus Vanha konsti, uudet mallit. Kirjasta olen kovasti tykännyt ja tehnyt sen ohjeilla monta paria tossuja ja viime vuoden KyJyssä yhden toisenkin vauvannutun, joka meni ristiäislahjaksi kummipoikani pikkuveljelle. Tätä ohjetta olin jo katsellut pidemmän aikaa, mutta sopivaa saajaa ei ollut näköpiirissä. Kun sitten kesäkuussa eräs ystäväni sai tyttövauvan, tiesin heti, mitä tekisin lahjaksi. Olin vieläpä sopivasti juuri ostanut pari kerää vaaleanpunaista Nallea. Nuttu matkasi pikkuiselle ristiäislahjaksi isäni mukana, joka sai kunnian käydä tytön kastamassa. :)
Seuraavaksi pitäisi työn alle ottaa listan numero viitonen, toppi, jotta saisin sen käyttöön Kreikan-lomalle, jonne lähdemme 11.8. Jotenkin en oo tämän työn kanssa päässyt vielä sopivaan flow-tilaan, mutta toivon sen löytyvän automatkalla, kun viikonloppuna suuntaamme muutamaksi päiväksi Ranualle. Tuosta Kreikan-matkasta tulikin mieleeni, etten aio ottaa sinne mukaan yhtäkään käsityötä. Myönnän, koville se tulee ottamaan, mutta hyväähän se tekee vähän irroittautua niistäkin, että maistuvat taas paremmin. Enkä halua myöskään viedä aikaa rakkaani kanssa yhdessä olemiselta.
Näillä mennään tällä kertaa, katsotaan, mitä seuraavassa postauksessa sitten.
Neulomisiin!
Ja muihin hyviin uutisiin: kaikki KyJy-aloitukset ovat nyt tehtynä! Neljä työtä on jo valmiinakin. Enemmänkin voisi olla, mutta ei ole ehtinyt. Jospa nyt lomalla sitten muutama taas valmistuisi. Tältä siis näyttää tämänvuotinen lista tekeleistäni:
1. Virkattu ja neulottu lukunuttu Novita Tico ticosta (aloitettu 22.6.)
2. Etiopia-nuttu Novita Nalle Kukkakedosta (aloitettu 22.6., valmis 23.6.)
3.Virkattu vauvan nuttu Novita Nallesta (aloitettu 23.6., valmis 26.7.)
4. Etiopia-nuttu Novita Nallesta (aloitettu 23.6. valmis 27.6. )
5. Virkattu toppi Four seasons Cotton funista (aloitettu 25.6.)
6. Virkattu pikkulaukku Four seasons Cotton funista (aloitettu 25.6.)
7. Neulotut lapsen legginsit Novita Nalle Kukkakedosta (aloitettu 28.6.)
8. Neulottu pitsihihatin Novita Nallesta (aloitettu 29.6.)
9. Sepe-nalle Novita Luxus cottonista (aloitettu 30.6.)
10. Neulottu frillahame Novita Seitsemästä veljeksestä (aloitettu 30.6.)
11. Neulottu viitta Katia Tirolista (aloitettu 2.7.)
12. Neulottu lapsen liivimekko Novita Seitsemästä veljeksestä (aloitettu 4.7.)
13. Virkattu vessapaperiteline Novita Miamista (aloitettu 8.7.)
14. Neulottu mekko Novita Rose mohairista (aloitettu 9.7.)
15. $5 in Paris Novita Rose mohairista (aloitettu 10.7.)
16. Neulottu kerhokassi Novita Miamista (aloitettu 13.7.)
17. Virkattu korvaläppäpipo Novita Softysta (aloitettu 15.7., valmis 16.7.)
18. Neulottu vauvan tilkkupeitto Katia New Orleansista ja Novita Puro batikista (aloitettu 18.7.)
19. Virkatut lapaset Novita Seitsemästä Veljeksestä (aloitettu 18.7.)
20. Virkattu vessapaperiteline Novita Miamista (aloitettu 25.7.)
Arvioisin, että noin puolet on pienempiä töitä ja puolet sitten vähän enemmän aikaa vaativia. Toivottavasti saan kaikki valmiiksi ajallaan. Esim. tuosta ensimmäisesti työstä on valmiina jopa yksi isoäidinneliö ja niitä tarvitaan yhteensä neljäkymmentä. :-D
Mutta tässä nämä pari valmista, joista en ole aikaisemmin kuvia ehtinyt laittamaan:
Korvaläppäpipo Softysta valmistui tosi nopeasti ja onkin siksi aika kiitollinen KyJy-työ. Muistelisin, että käytin 8mm bambukoukkua. Ohje löytyy Novitan sivuilta. Tein jo viime vuonna samanlaisen mustasta Crystalista ja Teddystä. Olin tosi tyytyväinen lopputulokseen ja olikin ihanaa vetää pipo päähän ekoilla talvipakkasilla. Valitettavasti samaa mieltä oli äitikin, jolle lainasin pipaa. Hän nimittäin ilmoitti ottavansa sen omaan käyttöönsä, kun se oli niin hyvä. Joten tämäkin yksilö menee sitten äiskälle, luultavasti pukinkontin kautta. Tulipa muuten mieleen, nyt kun Novita on tuonut Teddyn takaisin, että mitäköhän eroa sillä on Softyyn? Ovatkohan edes kovinkaan eripaksuisia.
Tämä nuttu nousee kyllä varmasti yhdeksi suosikeistani tämänvuotisella KyJy-listallani. Vaikka olikin näin pieneksi vaatteeksi aika suuritekoinen, niin lopputuloksesta tuli aika ihku. Erityisesti hihat tuottivat aluksi hieman harmia, sillä jos ohjetta olisi noudattanut aivan kirjaimellisesti, olisivat ne jokaisella kuviokerroksella vain leventyneet. No, työ sivuun vähäksi aikaa ja omat aivosolut käyttöön. 3mm koukku, ohje Bente Myhrerin ja Lilly Secilie Brandalin kirjasta Virkkaus Vanha konsti, uudet mallit. Kirjasta olen kovasti tykännyt ja tehnyt sen ohjeilla monta paria tossuja ja viime vuoden KyJyssä yhden toisenkin vauvannutun, joka meni ristiäislahjaksi kummipoikani pikkuveljelle. Tätä ohjetta olin jo katsellut pidemmän aikaa, mutta sopivaa saajaa ei ollut näköpiirissä. Kun sitten kesäkuussa eräs ystäväni sai tyttövauvan, tiesin heti, mitä tekisin lahjaksi. Olin vieläpä sopivasti juuri ostanut pari kerää vaaleanpunaista Nallea. Nuttu matkasi pikkuiselle ristiäislahjaksi isäni mukana, joka sai kunnian käydä tytön kastamassa. :)
Seuraavaksi pitäisi työn alle ottaa listan numero viitonen, toppi, jotta saisin sen käyttöön Kreikan-lomalle, jonne lähdemme 11.8. Jotenkin en oo tämän työn kanssa päässyt vielä sopivaan flow-tilaan, mutta toivon sen löytyvän automatkalla, kun viikonloppuna suuntaamme muutamaksi päiväksi Ranualle. Tuosta Kreikan-matkasta tulikin mieleeni, etten aio ottaa sinne mukaan yhtäkään käsityötä. Myönnän, koville se tulee ottamaan, mutta hyväähän se tekee vähän irroittautua niistäkin, että maistuvat taas paremmin. Enkä halua myöskään viedä aikaa rakkaani kanssa yhdessä olemiselta.
Näillä mennään tällä kertaa, katsotaan, mitä seuraavassa postauksessa sitten.
Neulomisiin!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)