UFOja mä metsästän - missä he ovat nyt?

Ensin lätkämatseja pelattiin tyhjille katsomoille, sitten ne peruttiin kokonaan. Lähisuvun yhteinen risteily siirtyi syksylle. Ja liuta muita, maan- ja maailmanlaajuisesti vakavampia seurauksia. Elämme kovin kummallisia aikoja, ystävät rakkaat.

Mutta ei niin suurta pahaa, ettei siitä jotain, edes pientäkin, hyvää löytyisi. Kun nyt koronaviruksen uhka on pakottanut meikäläisenkin pysymään tiiviisti kotona (vaikka normaalistikin olen kyllä mestari ihan vain oleskelussa), on katseeni kääntynyt lankavaraston lisäksi keskeneräisiin tekeleisiin, joita olenkin jo parissa postauksessa esitellyt.

Villitys kuitenkin sai alkunsa aika tuoreesta tapauksesta:

Ohje: Syyslaulu

Lanka: Novita Venla

Puikot: 4mm

Langanmenekki: 170g

Ravelryssa: Syyslaulu

Tiesittekö, että Heidi Alander on nero? Ja minä onnekas, kun sain tämänkin huivin testineuloa. Paljon ainaoikeaa ja vähäsen pitsiä; yksinkertainen on kaunista.

Kun nyt kerran olin saanut pingotusalustan levitettyä olohuoneen lattialle, päätin tarttua härkää sarvista. Tai siis huivia langanpäistä:

Ohje: Exploration Station

Lanka: La Bien Aimee Merino Single, Lanitium Ex Machina Glitter Sock, Handu Merinosukkis

Puikot: 4m

Langanmenekki: Ei harmainta hajuakaan

Ravelryssa: Exploring the greens and the blues

Kyllä se aikansa otti ja langanpäitäkin oli melkoisesti, mutta nyt se on valmis! Tosin olen edelleen sitä mieltä, että värit eivät sittenkään ole minua, joten tämä löytänee kodin jonkun ystäväni luota.

Urakastani innostuneena tartuin seuraavaan ufoon, joka olikin tosi nopsatekoinen:

Ohje: Babetten kaurapuuro

Lanka:Novita Riemu, Novita Isoveli

Koukku: 6mm

Langanmenekki: 116g

Ravelryssa: No onhan tää maanantai-iltakin ihan jees

Malli on todella koukuttava ja väriyhdistelmästä ei tullutkaan niin hirveä kuin olin etukäteen luullut. Silti tämä menee hyväntekeväisyyteen.

En saanut vieläkään tarpeekseni, vaan otin suunnakseni varpaista varteen neulottavat sukat:

Ohje: Evergrey

Lanka: Alize Superwash

Puikot: 2,25mm

Langanmenekki: 68g

Ravelryssa: Evergreen

Harvoin pingotan sukkia, mutta näiden kohdalla tein poikkeuksen ja kostutin sukkaplokkien kera ja annoin kuivua yön yli. Se kyllä kannatti, sillä näin varsinkin varressa pitsikuvio pääsee paremmin oikeuksiinsa. Hyväntekeväisyyteen menevät nämäkin, sillä omaan tassuuni verrattuna varpaiden kohdalle jää useampi sentti tyhjää tilaa.

Näiden lisäksi on tuoreempiakin tuotoksia, niitä sitten taas ensi postauksessa.

Neulomisiin ja pitäkää itsenne terveinä!

Rakkaudella,

manteliMinni

UFOja mä metsästän, osa 2

Ufojen metsästys jäi viime kuussa kesken, joten nyt lienee korkea aika jatkaa sitä. Seuraava tapaus on ollut työn alla kohta jo kolme vuotta:

Olen yhden Kapan aikanaan neulonut valmiiksi ja tätä toista aloittelin muistaakseni Neulefestarit-teemaisen KALin puitteissa. Syystä tai toisesta lace-vahvuisen langan tikuttelu kolmosen puikoilla ei jaksanut kovin kauaa kiinnostaa. Tekele on ehtinyt hautautua varmaankin useampaankin wippi-kasaan, mutta nyt yhytin sen samasta harmaasta laatikosta kuin edellisenkin ufopostauksen työt.

On sitä kuitenkin jo niin pitkälti valmiina, etten raaskisi purkaakaan. Pinkin kerän jälkeen olisi vuorossa tuo liilahtava, minkä jälkeen mahdollisesti keltaista ja tummanvihreää. Siis edellyttäen, että löydän kyseiset kerät jostakin. :D

Huiviputkelo pääsi majailemaan itse ompelemaani projektipussukkaan.

Harmaa laatikko osoittautui varsinaiseksi runsaudensarveksi, sillä myös seuraava tapaus löytyi sen kätköistä.

Näiden sukkien aloituspäivämäärää en ole näköjään merkannut ylös, mutta tagien mukaan se ajoittuu parin vuoden taakse. Tarkemmin sanottuna se on ollut touko-kesäkuussa, koska olen toukokuussa 2018 ostanut kyseisen ohjeen.

Paljon ei olisi enää tehtävää, toisesta sukasta varsi vain. Lanka houkuttelisi tällä hetkellä enemmän neulomaan huiveja (yllätys yllätys), mutta ei kyllä taida olla mitään järkeä lähteä yhtä jo valmista sukkaa purkamaan.

Myös tämän ufon vangitsin omatekoiseen pussukkaan.

Kolmas tämän postauksen tapauksista olikin sitten "erilainen nuori", sillä hän oli kätkeytynyt vallan eri paikkaan kuin muut. Tämän kyllä muistinkin metsästysretkeäni aloitellessa:

Olohuoneen nurkassa olevan laatikoston alalaatikossa majailee kohtalaisen epämääräinen sakki lankaa ja mitälie. Uskalsin silti mennä lähemmäksi:

Ja tadaa, kohde näkyvissä! Kyseessä siis tuo turkoosinkirjava mytty tuossa vasemmalla. Huolimatta siitä, että kyseessä on yksi lempiohjeistani, on tekele saanut ufoutua jo puolentoista vuoden ajan:

Marika Lepistön Babetten kaurapuuro -kauluri on mielestäni sikanopea tehdä, mutta jotenkin se jäi nyt alkutekijöihinsä:

Kodin tämä silmiähivelevän väriyhdistelmän omaava yksilö sai hupaisasta kalapussukasta. Plup, plump, molskis.

Nyt on viisi Ravelry-projektieni vanhinta UFOa esitelty. Toistaiseksi ne majailevat yhdessä olohuoneen ison hyllykön laatikoista. Jahka saan jonkun tai jotkut niistä valmiiksi, lähden uudestaan metsälle. Ei ne hyvin marinoituneet tekeleet nimittäin vielä tähän loppuneet.

Huivihullutukseni ei ole vieläkään mennyt täysin ohi, tosin nyt olen aloittelemassa myös taas sytomyssyjen virkkaamista. Niistä sitten seuraavalla kerralla.


Neulomisiin!



Rakkaudella,

manteliMinni

UFOja mä metsästän

Tiedättekö sen tunteen, kun Ravelry-projektit ovat ajantasalla ja siellä ei ole yhtään ufoutunutta tekelettä vaan kaikki wipit ovat ainakin tietyin väliajoin työn alla?

En minäkään. Tältä nimittäin näytti projekti-sivuni perjantaina:

Kahdeksantoista keskeneräistä, joista vain nuo kolme ensimmäiset ovat sellaisia, joita olen ajatellut työstää lähiaikoina. Eli viisitoista muuta työtä. Kai ne sitten UFOja ovat (jos joku ei sitä vielä tiedä, puhutaan nyt UnFinished Objecteista. Maapallon ulkopuolisista häiskistä minulla ei ole tietoa eikä mielipidettä.).

Ja mikä vielä hauskempaa, kaikkien noiden unholaan jääneiden tekeleiden sijainnistakaan minulla ei ole täyttä varmuutta. Joten käyn niitä tässä postauksessa selvittämään.

Kaikkia viittätoista en jaksanut kerralla lähteä jäljittämään, joten kuvassa näkyvät nyt viisi vanhinta ufoa. Nämä ovat oikeasti jo vuosien takaa.

Tapaus 1:

Exploration Station -huivi, joka, kuten kuvasta näkyy on aloitettu heinäkuussa 2016. Kuvasta näkyy myös, että siitä on myös 100% valmiina. Mikä sitten muka mättää? Kolme sanaa: viimeistely, viimeistely, viimeistely. Todennäköisesti olen neulonut huivin valmiiksi jo samana vuonna, mutta langapäät ovat päättelemättä ja pingottaminen tekemättä. Toki silloin minulla ei tainnut olla vielä edes kunnon pingotusalustaa.

Huivintekelettä yritin etsiä ensin asunnon sisältä mahdollisista jemmapaikoista. Mutta koska sitä ei siellä näkynyt, lähdin katsastamaan häkkivarastoa:

Kyllä, jossain tuolla jääkiekkokypärän takana saatatte nähdä vilahduksen harmaasta muovilaatikosta, jonka kansi pullistelee. Sieltä ovat monet ufoutuneet projektit ja lankamyttyrät saaneet kivan kodin.

Laatikko oli niin sekainen, että oli pakko ottaa se sisälle lähempään tarkasteluun. Ja sieltähän se karkulainen sitten löytyi:

Eihän se viimeistely kovi paljoa vaatisi, joten ehkä tämän kevään aikana pääsen esittelemään valmista tuotosta täällä blogissa tai Instagramissa.

Tapaus 2:

V-neck Boxyyn ostin langat Titityystä, silloin kun se oli vielä "toisella puolella" eli nykyisten tilojen naapurirakennuksessa. Olimme kaverini Epen kanssa silloin lankaostoksilla ja kotiin päästyä taisin jo heti aloittaakin neuleen. Ylisuuri laatikkoneule osoittautui silloin ylivoimaiseksi vastukseksi syystä tai toisesta. Paljosta valmistuminen ei kuitenkaan ole kiinni:

Helma ja toinen hiha ovat valmiina, enää puuttuisi toisesta hihasta osa ja pääntien viimeistely. Ja tietenkin lankojen päättely ja pingottaminen. Ei mahdotonta, eihän?

Paita löytyi muuten samasta harmaasta laatikosta kuin huivi. Keskeneräisenä se tarvitsi vielä oman projektipussukan, joten pistin sen majailemaan viime vuoden festareiden kassiin.

Jotta postaus ei veny aivan ylipitkäksi, jätän loput kolme ufoa seuraavaan kertaan.

Mutta totta kai ufojen vastapainoksi tarvitaan myös todisteita siitä, että valmiitakin töitä on olemassa.

Ohje: Neulotut tossut

Lanka: Novita 7 Veljestä

Puikot: 3,5mm

Langankulutus: 42g

Ravelryssa: Pikku-tassu 10

Esimerkiksi kuukauden takaisesta postauksesta tuskin jäi kenellekään epäselväksi, että olen kovasti tykästynyt tähän Novitan tossumalliin. Aiemmin tein niitä vain aikuisten koolla, mutta kun TYKSin lasten syöpäosastolla kuulemma oli pulaa villasukista, kokeilin myös lasten kokoa. Tikuttelin kymmenen paria (tulevat tosi nopeasti valmiiksi) ja perjantaina lähti paketti kohti Lietoa, josta Eppe vie ehtiessään tossut perille.

Ohje: Lankahelvetin ruttusukka-ohjetta mukaillen
Lanka: Novita 7 Veljestä Raita
Puikot: 3,5mm
Langankulutus: 130g
Ravelryssa: Ruttusäärystimet

Tähän projektiin liittyy kaksi tekemääni uuden vuoden tavoitetta. Ajattelin tehdä kaikille kummilapsille joululahjaksi pipot ja säärystimet, vieläpä ajoissa, ettei lahjastressiä pääsisi syntymään. Toinen tavoite, jota en muistanut kirjata ylös, oli se, että kokeilisin tänä vuonna ainakin yhtä uutta käsityötekniikkaa, liittyen neulomiseen, virkkaamiseen tai ihan johonkin muuhun.

Ruttuvartisen sukat/säärystimet ovat kiehtoneet minua pitkään, mutta vasta nyt sain tartuttua malliin. Onpas hauska ja koukuttava, onneksi näitä "täytyy" tehdä ainakin kuudet lisää! Nämä nyt valmiiksi tulleet eivät nimittäin päädy pakettiin, vaan omalle pojalle. Kun näitä joululomareissulla Turussa aloittelin, poika kysyi vienosti "Voisitko äiti tehdä mullekin joskus säärystimet?" No äitihän tekee vaikka samantien.


Nähdään taas pian seuraavien UFO-havaintojen merkeissä!



Rakkaudella,

manteliMinni

Viime vuoden viimeiset

Taas on se aika vuodesta, kun pitäisi laittaa edellisen vuoden käsityörupeamaan pakettiin. Kyseinen homma saa jäädä omalta osaltani vielä ensi postaukseen, koska menneen vuoden viimeiset lankahankinnat ja valmiit työt on vielä esittelemättä.

Lankahamsteri ei voinut luonnolleen mitään loppuvuotenakaan. Tosin yhdet langat tuli hankittua ihan tilaustyötä varten. Appiukon vaimo halusi antaa tuttavilleen joulumuistamiseksi virkattuja tähtiä ja tilasi minulta niitä kaksitoista. Langan valintaan sain vapaat kädet ja päädyin Novitan Isoveljeen sen edullisuuden ja sopivien värien vuoksi. Ostin Isoveikkaa punaisena, vihreänä ja keltaisena. Ihan kirkkaita eivät värit olleet, vaan sellaisia hillityn murrettuja, juuri sopivan jouluisia. Tähtiä virkkasin tällä ohjeella 12; kutakin väriä neljä kappaletta. Yhtä väriä kului 20 grammaa, joten lankaa jäi vielä runsaasti vaikkapa ensi Jouluksi.

Seuraava hamsterointi tapahtui Turussa, jonne matkustin pojan kanssa itsenäisyyspäivää edeltäneenä viikonloppuna joulujuttuja valmistelemaan. Maanantaina oli hyvää aikaa suorittaa jouluostoksia ja houkuttelinpa mukaan myös Epen vertaistueksi lankakauppaan. Kävimme ensin Tuumassa, josta ostin oikeasti tarpeeseen neljä kerää vaaleanpunaista Dropsin Baby Merinoa, jonka oli tarkoitus päästä KyJyn puitteissa neulomaani Still Lightiin, johon olin jo saanut kulutettua kaikki aiemmin ostamani kymmenen kerää. Tuumasta matka jatkui Lankamaailmaan puikkoja ja langanohjainta hankkimaan. Hamsteri ei tietenkään voinut vastustaa tarjouksessa olleita Cewecin Silver Dreamia ja Silver Softia, joita tarttui mukaan yhteensä kuusi kerää. Silver Dreamia ostin kaksi pinkkiä ja yhden ruskean (joka oli poikani valinta!). Pinkeistä on tarkoitus tulla jotain ihanaa ja pehmoista Epen lokakuussa syntyneelle siskontytölle. Silver Softin vaaleansininen oli puolestaan niin houkutteleva, että otin sitä kolme kerää. Siitä ajattelin tehdä jotain ihanan hempeää vaikka jollekin sukulaistytölle. Suunnitelma kuitenkin muuttui hieman, kun ystäväpariskunnalle toi haikara pienen tyttövauvan pari päivää Joulun jälkeen. Hullu sukkamummo tarttui oitis uutisen kuultuaan puikkoihin ja jo seuraavana päivänä putosi puikoilta tällainen ihanuus:

Ohje: Maxi Top / Dress for babies by Elena Nodel

Lanka: Cewec Silver Soft

Puikot: 4mm

Langankulutus: 63g

Ravleryssa: Talviaamun prinsessa

Olen tällä samalla ohjeella neulonut mekkoja ennenkin ja täytyy edelleen kehua sen helppoutta ja joutuisuutta. Ja vieläpä kun neuloin toiseksi pienimmän koon, mahtui neulomus koko ajan 40-senttiselle pyöröpuikoille. Eli ei tarvinnut kikkailla puikkojen vaihtamisen kanssa kertaakaan. Nimesin työn Talviaamun prinsessaksi XL5:n iiiiihkun slovarin mukaan ja arvatkaa vaan, onko se biisi siitä lähtien soinut päässä lähes tauotta. xD

Aina ei kaikki mene pakkoneulootikollakaan kuin Strömsössä ja sen sain todeta tällä kertaa Still Lightin kohdalla. Olin saanut mokomasn valmiiksi jo toista taskua vaille, kun totesin sen sittenkin olevan aivan liian iso ja säkkimäinen ollakseen ollenkaan käyttökelpoinen. Niinpä käsissäni olikin yhtäkkiä reilu puoli kiloa purkukelpoista vaaleanpunaista merinoa, muutama kerä samaa tavaraa käyttämättömänä ja jälleen kerran kalkkiviivoilla kusahtanut KyJy. Vaan ei hätiä mitiä, purkulangat ovat päässeet jo hyötykäyttöön. Virkkauksessa kun ei langan kiharuun juurikaan näy, aloitin Epen siskontytölle virkattua jakkua ja lopusta langasta tullee samalle söpöläiselle jonkinlainen peitto; mallia en ole valinnut vielä.

Ekan yrityksen mönkään menemisestä sisuuntuneena päätin kuitenkin yrittää uudestaan. Huomasin, että Still Light on malliltaan erittäin kiva ja mukava neulottavakin. Olin eräänä päivänä kaupungilla hoitamassa asioita mahdolliseen valmistumiseeni liittyen. Tavoittelemani henkilö ei kuitenkaan ollut paikalla yliopistolla, kuten ei edellisenäkään päivänä. Siispä Pikkulinnan kohdalle saavuttuani päätin spontaanisti piristää itseäni, kun vielä sopivasti sattui olemaan Dropsin Alpaca Party -alennuskampanjakin voimassa. Ostin kymmenen kerää ihanaa metsän tai sammaleen tai minkälie vihreää Alpaca Mixiä. Ehkäpä neule onnistuu, kun sen tekee ohjeenmukaisesta langasta. Väri on ainakin superihana. ^_^

Kimaltavan mekkosen lisäksi muitakin töitä valmistui marraskuun loppupuolen ja joulukuun aikana. Runsaslukuisimpana Keski-Suomen keskussairaalan keskosille menevät putkisukat:

Ohje: Vauvan sukka / Marja-Leena Karhapää

Lanka: Novita Nalle, Novita Nalle Kukkaketo, Novita Nalle Taika, Järbo Garn Mellanraggi ja Gjestal Maija

Puikot: 2,5mm

Langankulutus: Yhteensä 318g

Ravleryssa: Pieni ja hento ote 8 (Ja siitä eteenpäin 20:een saakka)

Kyjyä loppuun asti paahtaessani (silloin, kun vielä kuvittelin saavani sen valmiiksi) tikuttelin hullun kiilto silmissäni huivia neulefestereilta saadulla ohjeella:

Ohje: Utuiset aallot / Veera Välimäki

Lanka: Louhittaren Luola Glitter Sock ja La Bien Aimee Merino Single

Puikot: 4mm

Langankulutus: 192g

Ravelryssa: Muistan festarikesää

En ole aiemmin Veera Välimäen huiveja neulonut, mutta tämä oli kyllä aivan ihana ja aion kokeilla tätä uudestaankin. Varsinkin, kun totesin, että vaikka värit olivatkin upeat, eivät ne ehkä olleet ihan minua ja kääräisinkin huivin joulupakettiin isoveljen avovaimolle. Oman huivini langatkin olen jo melkein valinnut ja kerinyt kerälle.

KyJyily innosti minua tarttumaan myös ufoihin ja sain kuin sainkin ystävälleni Svantelle valmiiksi villatakin, jonka piti valmistua jo viime Jouluksi.

Ohje: Saarenneito / Lankava

Lanka: Novita Nalle ja Novita Nalle Taika

Puikot: 2,5mm; 3,5mm ja 4mm

Langankulutus: 406g

Ravleryssa: Inglourious Musterds

Kyllä oli niin tyytyväinen ja huojentunut olo, kun sain viimeisenkin langanpään pääteltyä. Urakka oli isohko, mutta erittäin palkitseva ja Svantekin tykkäsi kovasti. Ohje oli kiva ja saatanpa tehdä takin joskus itsellenikin. Pahoittelen kökköä kuvaa, mutta takilla oli jo kova into päästä pakettiin. Piti vielä erikseen näpä kuva napeista, jotka löysin Titityystä. Ostin ne alunperin ihan vain huvin vuoksi, mutta niin vain istuvat tähän työhön kuin nenä päähän.

Kun olin jo saanut takin paketoitua, laitoin Svantelle viestiä, onko hänellä tarvetta villasukille. Kuulemma oli ihan tavallisille arkisukille, joten pistin sellaiset heti puikoille takista yli jääneestä langasta:

Ohje: Perussukka tiimalasikantapäällä, jalkapöydän joustimella ja sädekavennuksella, eri ohjeista yhdistellen

Lanka: Novita Nalle Taika

Puikot: 2,75mm

Langankulutus: 68g

Ravelryssa: Minun ystäväni on kuin villasukka

Mielestäni sukat onnistuivat mukavasti ja saajakin tykkäsi, tosin kuulemma silmukoita olisi saanut olla jonkin verran vähemmän, kun nämä hieman pyörivät jaloissa. Lankaa jäi näidenkin jälkeen yli, joten pyöräytin yllä esittellyt kolme paria keskossukkia.

Huhhuh, siinä olivat siis viimeiset viime vuodelta. Seuraavaan postaukseen yritän tehdä vielä yhteenvedon koko vuodesta ja jouluaattona päättyneestä KyJystä. Myös podcastia on tarkoitus jatkaa piakkoin; seuraavassa jaksossa lienee aiheena viime vuoden viimeinen kirjakatsaus.

Hyvää ja neulerikasta uutta vuotta kaikille!

rakkaudella,

manteliMinni