tiistai 1. huhtikuuta 2014

Messuilua ja muuta mukavaa

Kovin ihmeellisiä asioita ei ole käsityörintamalla tapahtunut, startiitti meinaa vaivata edelleen. Mieli tekee tehdä vain pieniä ja nopeasti valmistuvia töitä, mihinkään suurempaan ei tunnu keskittymiskyky tai aika riittävän. Ja kun on jonkun työn aloittanut ja sitä jonkin aikaa tikutellut, muistuukin mieleen jokin vieläkin mielenkiintoisempi ja kiireellisempi neulottava. Ja siinä sitä taas ollaan; Ravelryn mukaan kaksitoista projektia on kesken ja laatikoiden kätkössä on jokunen mytty, joita en ole jaksanut Ravleryyn edes kirjata.
 
Mutta kolme työtä olen kuitenkin saanut valmiiksi, jokainen lahjaksi:


Ystäväni Eppe vihjaili, että hänellä on sinisestä Novita Crystalista neulottu tuubihuivi, joka voisi kaivata seurakseen ostamastani sinisestä Säteestä tehtyä pipoa. Niinpä tekaisin ihan perus-beanien, näyttävä lanka ei monimutkaista ohjetta tarvitse. Ravelryssa annoin työlle nimeksi Tähdet tähdet, koska neulepinta muistutti kovasti tähtitaivasta. Puikot 4mm, langankulutus 33 grammaa.

Seuraava työ herättää minussa erityisen helliä tunteita:


Sain nimittäin kaksi viikkoa sitten maailman ihanimman tekstiviestin. Pitkäaikaisin ystäväni, joka on myös poikani kummitäti, oli saanut poikavauvan. Samana päivänä laitoinkin puikoille Nalle Luontopolkua Kaarna-sävyssä, joka muodostui Garter Yoke Baby Cardiksi (Puikot 3,5mm; langankulutus 90 grammaa). Tälle kyseiselle muksullehan olen jo tehnyt toukkapussin ja dominopeiton. Ja koska lanka oli vauvan äidin mielestä niin kivan väristä, nyt on puikoilla lappuhousut pienokaiselle tuosta Kaarnasta.

Avomiehen ystävä ja tämän avovaimo ovat siinä suhteessa selvästi samanlaisia kuin me, että eivät kuulemma jaksa järjestää juhlia kovinkaan usein. Mutta nyt saimme kutsun ja tekaisinkin jo parille kihlajais-tupari-synttäri-synttäri-valmistujais-valmistujaislahjaksi pannulaput:


Näistä tuli mukavan paksut, sillä kummassakin lapussa on kaksi isoäidinneliötä, jotka on yhdistetty kerroksella kiinteitä silmukoita. Reunassa viimeistelin vielä rapuvirkkauksella. Koukku 4mm, lankana Novita Veera ja Seitsemän Veljestä, joita kului yhteensä 106 grammaa. Idean sain pannulapusta, jonka voitin kerran eräästä blogiarvonnasta.

Ja jotta lankavarasto ei suotta pääsisi laihtumaan, on tehtävä pikainen katsaus ostoksiin. Ja samalla todettava, ettei pidä mennä Tokmannille. Tai Turkuun. Tai minnekään, missä myydään lankaa. Tokmannista ostettu lanka tosin tuli ihan tarpeeseen, serkun lasten tonttulakkeihin tarvitsin lisää lankaa ja Tokmannilla oli taannoin Seiskaveikka tarjouksessa 7€ / 2 kerää.

Mutta sitten lähdin taas käymään Turussa vanhempieni luona. Ja juuri silloin sattui myös olemaan Cittarin Mammuttimarkkinat. Minun ja äidin perinne on ollut käydä niillä, vaikka hyviä tarjouksia tai mitään järkevää ostettavaa ei olisikaan. Tällä kertaa järkeviä ostoksia oli toki neljän Nalle-kerän verran (5€ / 2 kerää). Tai siis järkeviä ja järkeviä; valmiiksi mietittyä käyttötarkoitusta kerillä ei ollut.




Myös toinen tapahtuma osui reissuni kanssa samaan aikaan. Olin jo kotiin saanut mainoksen Kädentaitomessuista ja alustavasti päättänyt hyvin epäneuloottiseen tapaan olla menemättä. Mutta kun mainitsin messuista äidille, hän tuntui kovasti olevan sitä mieltä, että voisin sinne mennä. Joku kyllä vahtisi poikaa. Loppujen lopuksi päädyimme kuitenkin molemmat lähtemään messuille ja otimme poitsun mukaan. Muuten reissu meni kyllä hyvin, mutta parituntisen kiertelyn päätteeksi pikkumussukka alkoi olla kovin väsynyt ja kiukkuinen. Messukeskuksessa oli niin paljon hälinää ja ihmisiä, ettei rassukka pystynyt nukahtamaan päikkäreille. Reippaasti jaksoi kuitenkin pitkän aikaa. :-)

Enkä poistunut messuiltakaan tyhjin käsin. Vaikka opiskelijaäiti-budjetti rajoittikin ostoksia, mukaan lähti pari kivaa juttua:



Kolme arkkia tekstiilifoliota. Sillä saa aikaan vaikka minkälaisia kivoja juttuja, aikaisempia tuotoksiani olen esitellyt blogin alkuaikoina.

Ja tottakai myös lankaa! En ollut pariin vuoteen messuilla käynyt ja nyt ainakin oman tuntumani mukaan siellä oli aiempaa enemmän lankaa tarjolla. Käyskentelimme kojujen seassa ilman sen kummempia suunnitelmia ja päädyimme kojulle, jossa huomioni kiinnitti suloisen pehmoinen lanka, jossa oli mukana aitoa jakkia. Kivoja lankoja näytti olevan enemmänkin. Vasta sitten katsoin paikan nimikylttiä. Poppeli, niinpä tietysti! Päädyin lopulta ostamaan jakin sijasta kolme kerää todella ihkun väristä Drops Alpacaa:

Näistä keristä olisi tarkoitus tehdä jotain mukavaa pientä itselle, malli on vielä vähän harkinnassa. Onneksi Eppe lupasi lahjoittaa jämänöttösensä. Mutta kuinka monelle oikeasti käy näin: tulee Turun Kädentaitomessuille Jyväskylästä asti ja päätyy ostamaan lankaa jyväskyläläisen lankakaupan kojulta? Poppelin kivijalkakauppaan pääsyhän vaivaisikin jopa keskustaan suuntaavan bussimatkan verran. :-D

Uusista aarteista huolimatta miinuksella ollaan edelleen.


Neulomisiin!


Rakkaudella,

manteliMinni


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti