Liikkuu se lanka toiseenkin suuntaan

Yleensä täältä saa aina Turun-reissujeni jälkeen lukea jotain tämän tyylistä: "Vierailtuani äidin lankavarastolla omani on kasvanut x grammaa..." Huomenna on taas reissu edessä ja tiedän, että tuon tapainen lause löytyy taas sen jälkeisestä postauksesta. Mutta nyt on kerrankin myös toisin päin!

Joskus olen maininnut, että Rose Mohair on minun ja äidin yhteinen heikko kohta. Ai, sitä on jossain alennuksessa? Tänne tänne tänne!!! Äidille on kertynyt ihan kivasti Rosen jämiä ja hän on päättänyt tehdä niistä itselleen huivin. Sitä varten olisi kuulemma tarve valkoiselle langalle ja lupasinkin tuoda oman jämänöttöseni. Eilen kuitenkin äiskä pyysi katsomaan, olisiko minulla muitakin värejä. Jaa, että onko:

Kuvassa taitaa olla kymmentä eri sävyä, yhteensä 158 grammaa. Ja kotiin jää vielä ainakin neljä eri väriä: pinkistä ja mustasta tulee pipo itselle, vaaleanruskeasta baskereita ja lehmuksenvihreästä jotain joskus. :-D

Näin ne jämälangat vähenevät kuin itsestään. Mutta niin kuin jo totesin, on tännekin päin taas tulossa lankaa; viime kerralla jätin vielä erinäisiä jämiä odottamaan äidin ja iskän luokse, että päästään autoillen hakemaan (ei niitä niin paljon ole, mutta en halunnut junassa raahata mitään ylimääräistä). Huomenna olisi myös tarkoitus viedä neulomani pipot Tampereelle ja niistäkin saa lankaa vastineeksi. Että ei tässä ihan heti materiaali pääse loppumaan.




Neulomisiin!


rakkaudella,

manteliMinni