Yritin matkalla kauppaan soittaa moraaliselle kompassilleni eli äidille, kysyäkseni neuvoa ostoksia varten, toisinsanoen vahvistamaan jo tekemäni päätöksen. :-D Tavoittelemaani numeroon ei kuitenkaan saatu yhteyttä. Ihan vain virkkuukoukkuja lähdin ostamaan, mutta lopulta hairaihduin ostamaan myös kaksi pakettia Nina-sukkalankaa. Kuvasta puuttuvat mukaan myös lähteneet suklaakeksit ja vaniljadonitsit.
Tiedän toki, että joskus koittaa aika, jolloin en voi edes yrittää soittaa äidille. Nyt olen kuitenkin onnellinen siitä, että hän oli vain lähtenyt teatteriin entisten työkavereidensa kanssa. Ja että on isäkin, jolle voi soittaa ja varmistaa asian. <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti