maanantai 23. marraskuuta 2015

Välisöpöstelyjä

Olen yrittänyt viime aikoina kovasti tehdä myyjäistavaroita, mutta se ahkerointi oli pakko laittaa vähäksi aikaa jäihin muutaman välipalatyön takia. Kävimme nimittäin reilu viikko sitten kummityttöni synttäreillä ja samalla kertaa synttäreitään viettivät myös kummitytön isoveli sekä kaksi pikkusiskoa. Mielelläni en lahjoja kaupasta osta, kun itsekin osaan tehdä ja tulee useimmiten halvemmaksikin.

Neljä lahjaa nopeassa ajassa vaatii luovaa ajattelua ja suhteellisen nopeita käsiä. Kummitytölle päätin antaa lahjaksi elokuussa neulomani ponchon ja pipon. Isompi hänen pikkusiskoistaan toivoi jo kesällä häissämme virkattua kukkakimppua. Kaivoinkin sitten pari punasävyistä jämäpuuvillalankaa esiin:



Kukkien keskustoissa on isohkot lasihelmet ja varsissa rautalankaa, jonka ympärille kiputin kukkakuvioista teippiä. Ohje kimppuun löytyy Repeat Crafter Me -nimiseltä sivustolta. Koukku 3mm ja langankulutus 30 grammaa.

Pienempi pikkusiskoista puolestaan täytti vasta vuoden, joten tuskin pahastui, vaikka saikin vaatelahjan:


Jo kerran kokeilemastani mekko-ohjeesta löytyi myös ohuemmalle langalle ja pienempiin kokoihin sovellettu versio, jonka tikuttelin Lane Cervinian Le Fibre Nobili Merino Superfinesta ja Dropsin Alpacasta. 3,5- ja 4-millisillä puikoilla lankaa kului yhteensä 155 grammaa.

Ehkä vaikeinta oli keksiä lahja kummitytön isoveljelle, joka täytti 14 vuotta. Itse kun en ole koskaan tuon ikäinen poika ollut, aiheutti lahja päänvaivaa. Ainut yhteinen kiinnostuksenkohteemme taitaa olla jääkiekko, jonka pohjalta lähdin ongelmaa ratkomaan. Olin jo joskus aikaisemmin neulonut pipon, johon oli tarkoitus kirjoa pojan suosikkijoukkueen HIFKin logo. Nyt siihen ei kuitenkaan ollut aikaa ja olin jo aikeissa purkaa koko tekeleen ja neuloa sitten ihan vain raidallisen pipon seuran väreissä. Sain kuitenkin ahaa-elämyksen. En purkanutkaan pipoa, vaan laitoin siihen silmukoita jäljittelemällä ihan peruskirjaimilla HIFK. Kirjominen vei mennessään ja teksti syntyikin yhden illan aikana. Voitte kuitenkin kuvitella, ettei ollut tällaiselle paatuneelle TPS-fanille ihan läpihuutojuttu.
:-D



Teksti sijoittui sen verran leveälle, että en saanut piposta hyvää kuvaa neiti Pääkkösen päässä, joten tässä ihan vain tasona. Puikkokoosta ei ole enää mitään hajua, mutta veikkaan sen olleen 3mm. Lane Cervinian Nevadaa kului sinistä 50 grammaa ja punaista 3 grammaa.

Söpöily jatkui myös viime viikonloppuna. Juuri tuon synttäriviikonlopun sunnuntaina minusta tuli nimittäin täti toisen kerran. <3 Emme kuitenkaan ehtineet vielä tuolloin tyttövauvaa nähdä, joten lähdin taas seuraavaksi viikonlopuksi pojan kanssa Turkuun. Olimme junassa jo Tampereen kohdalla, kun hoksasin, etten muistanutkaan ottaa vauvalla mitään tuliaisia. Onneksi käsityökassin pohjalle oli jäänyt liilaa Seiskaveikkaa ja puhelimella sain selattua Ravelrysta kivan ja nopean pipo-ohjeen. Ja niin olikin pieni pipo valmis vähän Loimaan jälkeen:

Ohje löytyy Ravelrysta nimellä Wrapped With Love Crochet Hat. Käytin 4mm koukkua, mutta langankulutusta on vaikea arvioida, koska en muistanut punnita pipoa. Raitaan ja rusettiin käyttämäni Rosen määrää en osaa sanoa, mutta Seiskaveikkaa kului noin 40 grammaa.

Ja neulotuista ja virkatuista söpöyksistä sitten lankasöpöyksiin. Voitteko uskoa, että raaskin myydä näin söpöt langat:


Facebookin Lankahamsterit Jyväskylä -ryhmässä huudeltiin vaaleanpunaisen Novita Ipanan perään, joten ilmoitin lankaa etsineelle, että minulta löytyy 73 grammaa. En itse aikanani maksanut langasta mitään (sain sen Novitan hyväntekeväisyyskampanjasta), joten en pyytänyt siitä kuin  kaksi euroa. Ostaja sai toivottavasti hyvän mielen ja minä ihan pienenpienen kolon lankavarastoon.

Mutta on sitä lankaa tullut kotiinkin päin. Arvelin miehelle tekeillä olevasta villapaidasta loppuvan langan kesken, joten tilasin pari kerää Tapion Kaupasta. Muualta juuri tuota väriä ei taida enää saadakaan.


Kivan näköisiä keriä, joihin tekisi mieli jo päästä käsiksi. Mutta ensin on hoidettava myyjäistavarat alta pois. Eikä lankojen hamstraaminen tähänkään vielä muuten loppunut; äidin jäämistöstä löytyi vielä jonkin verran, mutta niistä taidan tehdä vaikka ihan oman postauksen.



Neulomisiin!




rakkaudella,

manteliMinni

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti