Nimittäin ensimmäinen, synnytyksen jälkeen luettu kokonainen kirja! Kuten kuvasta näkyy, kyseessä on irlantilaisen Cathy Kellyn Nainen paikallaan. Kävin sen kuukausi sitten lainaamassa, kun pojan kanssa vaunulenkin yhteydessä tutustuimme lähikirjastoomme eli Huhtasuon kirjastoon.
Olen Kellyn kirjoja useammankin lukenut aiemmin ja ihan kyllä tästäkin tykkäsin. Teokset sijoittuvat Irlantiin, jossa olen itsekin kerran käynyt ja kaipuu sinne iskee aina noita kirjoja lukiessa. Kelly tosin, kuten moni muukin tuottelias naisten viihderomaanien kirjoittaja, toistaa itseään. Kirjoissa perusjuoni on aina lähes samanlainen. Tarinan keskiössä on pari kolme naista suuren elämänmuutoksen tai käännekohdan kourissa. Yleensä kyse parisuhteen päättymisestä, avioerosta tai jonkinlaisesta suuresta salaisuudesta. Mutta siis huonojahan ne eivät missään nimessä ole eikä niitä kukaan pakota lukemaan. Itse ainakin tiedän, kun kirjaston hyllystä nappaan Cathy Kellyn nimellä varustetun teoksen, että saan muutaman sadan sivun verran nauttia hyvin kirjoitetusta ja viihdyttävästä tarinasta.
Lueskelin kirjaa yleensä aina iltaisin, kun poika oli jo nukahtanut yöunille. Kun lauantaina sain viimeisenkin sivun, tuli vähän orpo olo. Mitäs mä nyt luen? No eipä hätää. Tänään laitoin pojan vaunuihin, otin Naisen paikallaan mukaan ja suuntasin taas kirjastoon. Kirja palautukseen ja uutta valitsemaan. Tällä kertaa vuoron sai Himoshoppaaja-kirjoista tunnetun Sophie Kinsellan Muistatko minut? Enpä usko kevyttä kesälukemista etsiessä joutuvani tähänkään teokseen pettymään.
Kirjastossa olikin muuten lappu, jonka mukaan se menee heinäkuun ajaksi kiinni. Täytyykin sitten vielä tämän kuun aikana poiketa siellä toisen kerran, jotta riittää lukemista elokuuhun asti. Senpä jälkeen en tiedäkään, ehtiikö juurikaan lukemaan, tarkoitus kun olisi syyskuun aikana palailla pikkuhiljaa opintojen pariin. :-)
kesäterveisin vaippojen, maidontuoksun, puikkojen ja lankakerien keskeltä,
manteliMinni
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti