Yleensä otsikon kuvailemasta tilanteesta ei ole kovin hyvät seuraukset, mutta itselleni jäi kyllä viime viikonlopusta erittäin hyvä olo. Lauantai käynnistyi taas aamuisella vauvauinnilla, joka sujui oikein mukavasti, vaikka poika ei vielä ole innostunut polskimaan. Mutta ainakaan huutoparkua ei vesielementti ole saanut aikaan, joten hyvin menee.
Uinnin jälkeen menimme kotiin odottamaan, että poika herää päiväuniltaan, joille oli nukahtanut heti hallista päästyämme. Sitten vain syöttö ja miehet lähtivät viemään tätä mammaa kaupungille. Kohteenani oli ihanalla Toivolan vanhalla pihalla sijaitseva Kahvila Muisto ja
KiPakoiden neuletapaaminen eli muutama tunti keskeytyksetöntä puikkojen heiluttelua. Aloitin siellä Sukkasadon kuudennen työni, junasukat serkkuni vauvalle, joka syntyy tammikuussa:
Puikot 3mm ja lankana Viking Vilma, jota kului 54 grammaa. Näistä tuli aika isot, eli ihan pienelle pirpanalle eivät sovi. Sukissa on myöskin havaittavissa hienoinen väriero, koska ovat eri nöttösiltä neulotut. Toinen nöttönen löytyi ihan omasta varastosta ja toinen ystävältäni Epeltä, joka vieraili Jyväskylässä heinäkuussa.
Sunnuntainakin sain viettää äidin omaa aikaa, peräti reilut viisi tuntia. Osallistuin nimittäin Jyvälän kansalaisopiston kurssille, jossa ommeltiin pussukoita karkkipapereista. Se osoittautui oikein hauskaksi ja kohtuullisen helpoksi puuhaksi.
Tässä tuotokseni tuolta kurssilta. Vähän juosten kustun näköisiähän nämä ovat (ainakin kun vertaa muiden kurssilaisten töihin), mutta nyt on alkuun päästy ja toiveena olisi jossain vaiheessa saada vanhempieni luona majaileva ompelukoneeni tänne, jotta pussukoita voisi väsäillä enemmänkin. Voisi rauhassa hajoittaa vain oman koneensa neuloja (yksi meni kurssin koneesta poikki vetoketjun vierestä surautellessa) ja saisi hyvän tekosyyn syödä pussitolkulla karkkeja. :-D Ei tämä väsäily näihin töihin jää, lisää on tehtävä.
Ollessani kurssilla perheen miehet olivat viettäneet laatuaikaa keskenään ja hyvin oli kuulemma mennyt. Kun he tulivat autolla hakemaan, hyppäsin iloissani takapenkille ja lepertelin pojalle, että äiti on tullut. Poju vain tuijotti ilmeettömänä takaisin. Kun yritin uudestaan, hän tuijotti pienen hetken, sulki silmänsä ja nukahti. No, sellaista se välillä on. :-D
Ostetut/saadut langat:5185g
Kulutetut langat: 4396g
Pois annetut langat: 100g
Langankulutus: +689g
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti