Pink is the new black

Vaaleanpunainen on hieno väri. Se on ollut lempivärini pikkutytöstä lähtien ja on edelleen, vaikka ensi kuussa mittariin kilahtaakin jo 27 vuotta. Sitä pitää kuitenkin käyttää hillitysti, sillä liika on liikaa missä tahansa asiassa. Huomasin tämän, kun ostin elokuussa Prisman vaateosaston aletangosta itselleni pinkit farkut. Seuraavana päivänä lähdin sitten uusissa housuissani KIPakoiden neuletapaamiseen ja huomasin pukeutuneeni pinkkien housujen lisäksi pinkkiin huppariin ja pinkkiin pipoon. Tasapainotin kokonaisuutta harmaalla paidalla, mutta silti: voi oksennus. :-D

Mieltymykseni tuohon väriin näkyy myös JYH-projekteissani, joista 8 eli 40% on vaaleanpunaisia:

Taas Novitan ohjeella Rose Mohairista neulottu pitsibaskeri. Puikot 4mm ja 5mm, langankulutus 34 grammaa.

Drops Alpacasta neulottu TGV-huivi. Puikot 3,5mm ja langankulutus 120 grammaa. Tähän huiviin, kuten myös tuohon ylläolevaan baskeriin on neuloutunut paljon kesäisiä, hyviä muistoja. Baskerin aloitin ja sain lähes valmiiksikin matkalla Jyväskylästä Ranualle avomiehen isotädin luokse. Matkahan kesti melkoisen monta tuntia ja etukäteen jännitin, kuinka poika jaksaa istua autossa niin pitkään. Mutta hyvinhän se meni ja äippäkin sai otettua nokoset takapenkillä. Huivin olin aloittanut jo kotona ja epäilin, jaksaisinko tehdä sitä ollenkaan valmiiksi, silmukkamäärä kun on aika huikea. Ranualla oleskellessa tartuin siihen kunnolla ja kilkuttelin sitä myös Rovaniemen-reissulla. Kävimme Ranualla tietenkin myös eläinpuistossa, joka on tosi kiva paikka, vaikka siellä ei eräitä kaipaamiani eläimiä ole vieläkään. Olin nimittäin kuulemma kolmevuotiaana ensimmäisen kerran puistossa käytyäni todennut "Huono eläinpuisto, siellä ei ollut dinosauruksia!" :-D

Rose Mohairia riitti myös kahteen virkattuun röyhelöhuiviin. Kummassakin koukku 6mm ja langankulutus 44 grammaa. Baskeri ja huivit päätyvät lahjavarastoon, en ole keksinyt niille vielä saajaa.

Nämä Neidonkyynel-lapaset aloitin elokuussa, kun matkustimme pojan ja äitini kanssa Vilppulaan isoisäni luokse. Halusin äidin vastustelusta huolimatta ottaa mukaan matkaneuleen ja nappasin mukaani Neidonkyyneleen ohjeen, vaaleanpunaisen Seiskaveikka-kerän sekä 3,5-milliset puikot. Sain ekasta lapasesta rannekkeen valmiiksi jo Matkakeskuksessa junaa odotellessa. Lanka kului 80 grammaa. Nämä aion pistää pukinkonttiin anoppiani varten.

Tähän pipoon käyttämäni Novita Softy taisi olla peräisin äidin lankavarastossa suorittamastani ryöstöretkestä. Koska kyseessä oli jämänöttönen, eikä lanka meinannut ihan riittää, jatkoin pipoa korvaläppäpipostani yli jääneellä Novita Sylvialla. Yhteensä lankaa meni 7-millisellä virkaten 50 grammaa. Ohje Novitalta, hieman muunnellen. Tämäkin menee joululahjaksi, jommallekummalle kummitytölleni.

Jees, näiden töiden myötä lankavarasto pienenee peräti 372 grammalla.



Neulomisiin!



rakkaudella,

manteliMinni