VIHDOINKIN!

Otsikossa lainaan isääni, joka heinäkuussa aloitti vihkipuheen tuolla sanalla. Oli tainnut siis jo jonkin aikaa odottaa, että saa saatella ainoan tyttärensä naimisiin.

Tottakai olin itsekin sitä odottanut. Ensiksi tietenkin siitä syystä, että saan sitoutua rakastamaani mieheen loppuelämäkseni. Ja toiseksi, että saan vihdoin tehdä kyseiselle miehelle villapaitoja, jiihaa! Kyjyn myötä aloitin muruselleni kaksikin paitaa ja nyt ensimmäinen on jo valmiina.

Ja katsokaa, miten komea se on...

... eikä paitakaan ole hassumpi! ;-D Lankana Novitan Otava, malli Novitan peruvillapaita (jota on käytetty mm. Karhu-paidassa). Puikot 5mm ja langankulutus 422 grammaa. Lankaa olin varannut 900 grammaa, joten olisi vielä ainekset toiseen samanlaiseen.

Avioliiton myötä sain myös liudan uusia sukulaisia, jotka tosin kuuden vuoden seurustelun aikana ovat tulleet jo varsin tutuiksi. Yksi parhaimmista puolista näissäkin sukulaisissa on se, että heille voi neuloa kaikenlaista kivaa. Miehen isoäiti tilasi minulta elokuussa liivin lämmittämään syksyn ja talven kylmillä keleillä. Yleensä mummo käyttää mustaa, harmaata ja valkoista, mutta päätin rohkeasti turvautua lankalaatikoistani runsain mitoin löytyvään meleerattuun vaaleanpunaiseen Seiskaveikkaan.

Ja mainiostihan tuokin väri näyttää sopivan. Ohje Novitalta. Puikot 3,5mm ja 4mm. Langankulutus 462 grammaa. Tämän neuleen tulen luultavasti muistamaan koko loppuelämäni; oli työn alla silloin, kun äiti nukkui pois. Sain toki tilaustyöstä kunnollisen korvauksenkin, on hienoa huomata, miten erityisesti vanhempi väki osaa arvostaa käsityötä ja maksaa siitä käyvän hinnan. Itse en olisi kyllä niin paljon kehdannut pyytää, mutta saanpa mukavasti rahoitettua lanka- ja kangasostoksiani.

Vaaleanpunaisesta Seiskasta on valmistunut toinenkin työ:

Tämä mekko oli välillä sellainen murheenkryyni, etten olisi millään jaksanut tehdä valmiiksi. Tein sitä puisella pyöröpuikolla, joka varsinkin helmarimpsun lisäysten myötä tuli aivan täyteen silmukoita. Ja kun liukumattoman puikon yhdistää melko liukumattomaan lankaan, oli tuntuma aika tukala välillä. Sinnikkäästi kuitenkin tikuttelin menemään ja valmista tuli. Mekon saajasta ei ole vielä varmuutta; aloitin sen kummitytön isosiskolle, joka toivoi minun tekevän vaaleanpunaisen mekon. Kun viimeksi sitten näin tuon yhdeksänvuotiaan tyttösen, totesin, että lienee parasta antaa mekko jollekin toiselle ja aloittaa uusi vähän isompi. Niin paljon on tyttö venähtänyt pituutta. Ja äitinsäkin totesi, että helposti menee jo aikuistenkin malleista xs-koko.
   Tummempikin lanka on muuten Seiskaveikkaa, lankaa kului yhteensä 384 grammaa 4,5-millisillä puikoilla. Ohje löytyy Ravelrysta nimellä Maxi Top / Dress. Oikein näppärä ja yksinkertainen ohje, varmasti tulen jatkossakin käyttämään.

Koska edellisestä käsityöaiheisesta postauksesta on kulunut jo noin puolitoista kuukautta, on valmiita töitä kertynyt ihan kivasti. Vielä on kaksi esiteltävänä, toinen on jopa KyJyn ulkopuolelta, vaikka kuinka yritänkin saada ne työt ensin tehtyä.

Liivin tilanneelle isoäidille päätin tehdä joululahjaksi samanlaisen huivin kuin tein äidilleni kesällä. Nimesin työn Grandma Elsaksi, koska niin langan kuin mummonkin nimi on Elsa ja mallikin on puolikas isoäidinneliö. :-) Koukku 5mm ja langankulutus 213 grammaa.

Tämä pipo on puolestaan ihan välipalatyö. Pitkän neulomisputken jälkeen halusin tarvitsin jotain virkattavaa eikä sellaista löytynyt kyjyistä, joten päätin tehdä taas lököpipon sitä varten äidiltä saamastani langasta. Tämä ajattelin antaa joko synttäri- tai joululahjaksi serkulleni, joka joskus ihasteli äidin vastaavaa pipoa. Koukku tässäkin 5mm ja langankulutus 74 grammaa. Ohje löytyy Ravelrysta nimellä Unforgettable hat.

Siinäpä taas melkoinen pläjäys. Mutta lähtipä kuitenkin yli kilo "painosta" pois! :-D



Neulomisiin!



rakkaudella,

manteliMinni