torstai 11. heinäkuuta 2013

Pretty in pink

Olenpa taas jotain pientä saanut valmiiksikin asti. Ja kuten otsikko kertoo, tämänkertaiset työt ovat vaaleanpunaisia.

Äidiltä rohmuamastani Siljasta ajattelin aluksi tehdä itselleni jotkin ihanat villasukat, kun itselläni taitaa olla vain yhdet aivan perusmalliset sukat. Mutta kuinkas ollakaan, inspiraatiokeiju oli toista mieltä. Sainkin yhtäkkiä ajatuksen, että haluan kokeilla Baktus-huivin neulomista, se kun vaikuttaa sopivan simppeliltä. Tuota huiviahan on näkynyt blogeissa paljon ja olen sitä tähän asti siksi vältellyt. Mutta nyt sitten vihdoin taivuin. Eikä tarvinnut katua, oli tosiaan helppo ja toimiva malli, jota saattoi tikutella melko aivottomasti. Koska minulla oli lankaa kaksi kerää, tein lisäyksiä niin kauan kuin ekaa kerää riitti ja toisen kerän alkaessa aloitin kavennukset. Tosin jostain syystä toista kerää jäi useita kymmeniä senttejä jäljelle huivin päättelyn jälkeen. No, väliäkö hällä.

Puikot 3,5mm, langankulutus 96 grammaa. Vaikka onkin lempiväriäni, laitan tämän lahjavarastoon, itselläni kun huiveja on tarpeeksi ja joulukin on kuitenkin jo reilun viiden kuukauden päästä. ;-D

Toisen työn, Etiopia-nutun, tein lähinnä saadakseni lankavarastoa taas hieman pienemmäksi. Toki onhan noita nuttuja mukava tehdä myös siksi, että oikeasti tulee autettua apua tarvitsevia ihmisiä. Ravelryssa annoin tälle tekeleelle projektinimeksi Eniten nututtaa kaikki, sillä olin samana päivänä saanut tietää, etten voikaan jatkaa itselleni tekemääni kesätoppia, sillä siihen tarvitsemaani lankaa ei ole enää saatavilla. Eli jonkin verran vi... siis hatutti.

Puikot 3mm, langankulutus 85 grammaa. Tämä lähtee joskus aikanaan Tuurin (sinne kaikki nutut lähetetään) kautta Etiopiaan, kunhan olen vielä muutaman nutun neulonut. Tämän lisäksi on jo kaksi muutakin varastossa, mutta onhan se kiva lähettää kerralla vähän useampi.

Joopa joo, se sitten niistä hyvistä uutisista. Nimittäin kesämopo on päässyt karkaamaan ja pahasti. Ensiksin, olen katsellut Ravelryn projektisivuani ja laskenut, että minulla on peräti kahdeksan työtä kesken. Ja siis tähän kahdeksaan ei lasketa niitä, jotka mahdollisesti piileskelevät kotona jossain laatikossa tai kellarivarastossa isossa Marimekon muovikassissa. Mikäköhän siinä on, että ei vain jaksa keskittyä yhteen tai kahteen työhön kerrallaan vaan on aina niin paljon mukavampaa aloittaa uusi työ ja tehdä sitä jonkin aikaa, kunnes seuraava ohje alkaa jo poltella.

Eiiiiikä siinä vielä kaikki! Kaupanpäälle hurrrrjasti takapakkia lankavaraston laihduttamiseen. Aiemmin puhuin siitä, että saisin äidiltä useita Rose mohair -keriä. Äiti toi ne luvatusti sunnuntaina. Niitä oli tosin laskemani yhdeksän sijasta kahdeksan, mutta sillä ei ole väliä, kun en ollut niistä vielä mitään erityistä suunnitellut. Tosin harmaa Rose on jo päässyt puikoille ja noiden keskeneräisten töiden kunniaakkaaseen joukkoon.





Eli kolme kerää luonnonvalkoista, kaksi kerää lohenpunaista ja kolme kerää harmaata.

 Siihenkös se sitten jäi? Ehei, eipä tietenkään. Tiistaina oli nimittäin jokakesäisen Tuuri-reissun vuoro. Tiesin kyllä jo etukäteen, että lankaa sieltä mukaan lähtee.

Seitsemän kerää ruskeaa Isoveljeä oli se, mitä olin suunnitellutkin ostavani. Aloitinkin niistä ja Katia Tirolista Domino-tilkkupeittoa äidilleni 60-vuotislahjaksi.

Siniset Seiskaveikat olivat puolestaan sellainen semi-heräteostos; niillekin on jo käyttötarkoitus mietittynä. Ajattelin tehdä juuri armeijan harmaisiin astuneelle serkulleni (samalle, jolle tein yo-lahjaksi pipon), ettei intissä tule kylmä. :-D Ja jos lankaa jää, voisin tehdä toisetkin sukat, anopin miehelle, joka eräänä päivinä leikillään valitti, etten koskaan neulo hänelle mitään.

Mutta nämä seuraavat kerät olivat täysin heräteostoksia, jotka vain vetosivat harakkaviettiini (oi, kiiltävää!) ja mieltymykseeni turkoosiin ja pinkkiin:

Madame Tricote Paris'n Dora sim turkoosina ja pinkkinä.

Ja vielä kurkistus lankavaraston tilanteeseen:
Ostetut/saadut langat: 3411g
Kulutetut langat: 3552g
Pois annetut langat: 100g
Langankulutus: -241g

Miinuksen puolella siis ollaan kuitenkin vielä (tosin anoppi vihjaisi, että myös hänen työpaikallaan Prismassa on lankoja alennuksessa). Ja aika hyvin on tilanne, jos isoimmat murheet tällä hetkellä ovat se, että on liikaa keskeneräisiä töitä ja liikaa lankaa. :-)



rakkaudella,

manteliMinni












Ei kommentteja:

Lähetä kommentti