Sukka irti...

... mä neuloin päivin öin, tikutin vaan kotiduunit laiminlöin! Ei, vitsi vitsi. Mutta reiluun pariin viikkoon ei ole puikoilta irronnut juuri muita käsitöitä kuin pieniä sukkia. Niitä syntyikin ehkä sitäkin enemmän.

Appiukon vaimo linkitti syyskuussa Facebookiin Keskisuomalaisen jutun, jossa kerrottiin, että myös Keski-Suomen keskussairaalaan kerätään vastasyntyneille pipoja ja sukkia. Idea oli kuulemma lähtenyt Tampereen seudun kampanjasta. No, päätin hyödyntää jämälankapussieni aarteita ja tarttua puikkoihin. Tässä tulos:

Kaksitoista paria pikkuisia tassunlämmittimiä Novitan ohjeella tehtynä. Puikot 3mm, lankana Nalle, Nalle Kukkaketo ja Nalle luontopolku. Vasemmalla näkyvät persikkaiset kirjavat sukat sekä punaisten sukkien kärjessä näkyvä kirjava punainen ovat Woolia, jonka olen itse värjännyt mehujauheella. Punaisten sukkien varressa näkyvä vaaleanpunainen taitaa olla Siljaa. Lankaa kului yhteensä 313 grammaa.

Jämiä meni siis ihan mukavasti, mutta vielä niitä jäikin ja koska keräys jatkuu 22.11. asti, voipi olla, että muutaman parin vielä pyöräytän. Nyt on kuitenkin välillä muiden tuotosten aika.

Nämä sukat vein muuten jo tänään Titityyhyn, matkalla tapaamaan graduohjaajaani. Tavoitteena olisi saada tutkielma valmiiksi vielä tämän vuoden puolella ja onneksi ohjaajakin oli samaa mieltä ja totesi "kyllä tästä vielä gradu saadaan".



Neulomisiin!



rakkaudella,

manteliMinni

Ipanoita äidille

Turku Kirjamessuineen on taas nähty ja käyty. Ihmisiä kuhisevan messutunnelman lisäksi käteen jäi tietenkin lankaa:

Menomatkalla vein neulomani kuusi pipoa Orituvan ABC:lle ja sain vastineeksi kuusi kerää Ipana-lankaa. Vaikka olisin ilman noita lankojakin pärjännyt tai vähempikin olisi riittänyt, niin tuli kyllä erittäin hyvä mieli. Yksi pipo ei edes vienyt läheskään yhden kerän verran lankaa, joten jäin itse asiassa tässä vaihdossa plussalle. Kun soitin asiasta äidille, hän tokaisi "Olisit sanonut niille, että antaisivat toiset kuusi, muumo neuloo myös!" Äitikin siis ihastui näihin lankoihin kovasti ja niinpä nämä kerät jäi asumaan Turkuun. Itselläni ei olisi ollutkaan pitkään aikaan aikaa neuloa näistä mitään.

Mutta en tietenkään tyhjin käsin jäänyt, "Vierailtuani äidin lankavarastolla...":

Nämä nöttöset saivat nyt kodin täältä Jyväskylästä ja oikeastaan kaikki ovatkin peräisin omista projeksteistani. Takana olevat ruskeat ovat Rose Mohairia, ruskeakirjava Samosta, sininen Kotiväkeä ja vaaleanpunaiset, oranssit ja keltaiset Novitan vanhaa Bambua. Roseista on tulossa baskereita, muista langoista luultavasti sytomyssyjä. Varmasti niistä saisi tehtyä kaikenlaista muutakin kivaa, mutta koska halu lankavaraston tyhjentämiseen on kova ja myös halu tehdä hyväntekeväisyyttä, ovat sytomyssyt erinomainen vaihtoehto. Painoa näillä kerillä on muuten yhteensä 378 grammaa.

Lankalakkoni pitää edelleen; en ole ostanut uutta lankaa sen jälkeen, kun lakon itselleni julistin. Ja nämä kuvassa näkyvät nöttöset jäänevät näillä näkymin viimeisiksi lisäyksiksi varastoon (joopa joo, joko kuuluu naurismaan aitojen naurua??), ellei lasketa tuon sinisen Kotiväen nöttösiä, joita luulen jääneen vielä pari Turkuun.

Tällaista tällä kertaa.



rakkaudella,

manteliMinni

Liikkuu se lanka toiseenkin suuntaan

Yleensä täältä saa aina Turun-reissujeni jälkeen lukea jotain tämän tyylistä: "Vierailtuani äidin lankavarastolla omani on kasvanut x grammaa..." Huomenna on taas reissu edessä ja tiedän, että tuon tapainen lause löytyy taas sen jälkeisestä postauksesta. Mutta nyt on kerrankin myös toisin päin!

Joskus olen maininnut, että Rose Mohair on minun ja äidin yhteinen heikko kohta. Ai, sitä on jossain alennuksessa? Tänne tänne tänne!!! Äidille on kertynyt ihan kivasti Rosen jämiä ja hän on päättänyt tehdä niistä itselleen huivin. Sitä varten olisi kuulemma tarve valkoiselle langalle ja lupasinkin tuoda oman jämänöttöseni. Eilen kuitenkin äiskä pyysi katsomaan, olisiko minulla muitakin värejä. Jaa, että onko:

Kuvassa taitaa olla kymmentä eri sävyä, yhteensä 158 grammaa. Ja kotiin jää vielä ainakin neljä eri väriä: pinkistä ja mustasta tulee pipo itselle, vaaleanruskeasta baskereita ja lehmuksenvihreästä jotain joskus. :-D

Näin ne jämälangat vähenevät kuin itsestään. Mutta niin kuin jo totesin, on tännekin päin taas tulossa lankaa; viime kerralla jätin vielä erinäisiä jämiä odottamaan äidin ja iskän luokse, että päästään autoillen hakemaan (ei niitä niin paljon ole, mutta en halunnut junassa raahata mitään ylimääräistä). Huomenna olisi myös tarkoitus viedä neulomani pipot Tampereelle ja niistäkin saa lankaa vastineeksi. Että ei tässä ihan heti materiaali pääse loppumaan.




Neulomisiin!


rakkaudella,

manteliMinni

Tervetuloa maailmaan

Kummityttöni eno sai parisen viikkoa sitten pojan. Lahjoin tätä vauvelia jo kesällä pienillä neulomuksilla, mutta kun laskettu aika alkoi lähestyä, halusin vielä jotenkin muistaa pientä ihmisenalkua. Mietin jonkin aikaa, mitä vielä tehdä, kun olin jo neulonut junasukat, kypärämyssyn ja villatakin. Sen tiesin, että lapsen isoäiti tekee mielellään peittoja, joten sellaisellekaan ei olisi tarvetta. Vähän aikaa pohdittuani päädyin hyväksi havaittujen ohjeiden ja uusien kokeilujen yhdistelmään:

Tämä Etiopia-nuttu on yksi JYHeistäni ja tämän piti alunperin päätyä "erilaiseksi joululahjaksi" tädilleni. Mutta päätin muuttaa suunnitelmia ja onneksi on myös yksi puolivalmis nuttu käsityölaatikon kätköissä odottelemassa. Puikot 3mm, lankana Nalle ja Wool, joita kului yhteensä 79 grammaa.

Uutta tässä setissä ovat Novitan Ipana-lehdestä löytyvällä ohjeella neulotut ruokalaput. Hauskat ja joutuisat tehdä. Tikuttelin nämä 3,5-millisillä puikoilla Drops Safranista, jota kului kului kumpaankin lappuun 15 grammaa eli 30 yhteensä.

Ja vielä lopuksi lähinnä vanhempia ajatellen virkattu kassi, jossa voi vaikka vauvan tavaroita kanniskella. Novitan Hankoa kului 127 grammaa 6mm koukulla. Sen verran poikkesin ohjeesta, että jätin viimeisen lisäyskerroksen tekemättä; lanka ei olisi riittänyt ja vaikka olisikin, kassista olisi tullut ihan sikaiso!

Täytyy vielä todeta, että en oikeastaan tunne tämän kyseisen vauvan vanhempia, isän olen tavannut muutaman kerran kummitytön perheen juhlissa ja äidin tapasin ekan kerran kesällä kummitytön isosiskon rippijuhlissa. Mutta silti, kun näin kuvan pienokaisesta, miten voikaan ihmisen sydän suorastaan sulaa ja täyttyä hellyydellä. Ja miten voikaan vielä suhteellisen tuoreena äitinä iloita niin suuresti myös toisten ihmisten lapsista. Haluankin siis näillä käsitöillä toivottaa pienen pojan tervetulleeksi maailmaan. :-)

rakkaudella,

manteliMinni

Jossain on kai vielä Joulu

Ja minä tiedän, missä tuo paikka on. Se löytyy Turun kupeesta Ruskolta, kummipoikani kotoa. Perheessä on lapsia viisi ja yleensä he taitavat aloittaa Joulun fiilistelyn näihin aikoihin syksyllä. Tai saattavat kesälläkin katsoa jouluaiheisia videoita. Myös tonttulakit on saatava ajoissa käyttöön. Perinteiset kankaiset tonttulakit eivät kuitenkaan ole parhaat mahdolliset päähineet syysviimoihin. Tästä syystä serkkuni, näiden lasten äiti tilasi minulta lapsille neulotut tonttulakit. Langat ostin jo helmikuussa ja lakit sain kulkusia ja lankojen päättelyä vaille valmiiksi jo kesällä, jolloin vein ne äidin ja iskän luokse Turkuun. Kävimme siellä viime viikolla, jolloin otin itseäni vihdoin niskasta kiinni ja rykäisin pipot valmiiksi:

Ohjetta katselin Kotilieden sivuilta hieman soveltaen. Puikot 3,5mm ja lankana Seiskaveikka, jota kului kokojärjestyksessä seuraavasti: 136, 118, 117, 112 ja 94 grammaa. Kulkuset Tampereelta Merletosta. Näitä oli kyllä hauska neuloa ja onnistuivatkin ihan kivasti. Tosin huomasin vasta kuvatessani, että keskimmäisessä lakissa on ilmeisesti lanka, jolla olen jatkanut, ollut eri värierää. Livenä väriero oli huomattava ja ehkä sen tarkasti katsomalla kuvastakin erottaa:

Mutta toivottavasti tuo ei haittaa ja lakit ovat käyttäjilleen rakkaat ja lämpimät.

Ihan kivasti tuli taas vähennystä lankavarastoon. Ja pari muutakin ilahduttavaa asiaa: poikani täyttää jo puolitoista vuotta ja jouluun on enää kolme kuukautta!


Joten: ei itkeä saa, ei meluta saa... ;-)



rakkaudella,

manteliMinni

Sekalaisia JYHejä

Tähän kirjoitukseen en keksinyt minkäänlaista hauskaa otsikkoa eikä tällä oikein ole muuta tarkoitustakaan kuin purkaa pitkäksi venähtänyttä bloggaamattomien valmiiden töiden jonoa. Aikaisempia jyhejä teemoittelin käyttötarkoituksen ja värin mukaan, mutta näitä töitä ei yhdistä erityisesti mikään.

Tämä pipo on edellisen postauksen pipon kaksonen. Eli sama ohje, sama koukku ja lankakin ryövätty äidiltä. Ja tämäkin menee jommallekummalle kummitytölle joululahjaksi. Myös tähän pipoon lankaa kului 50 grammaa.

Taas vaihteeksi Pitsibaskeri Rosesta. Puikot 4mm ja 5mm, langankulutus 34 grammaa. On niin ihanan värinen, että tämän pidän itse.

Joogasukat menevät anopille kiitokseksi siitä, että hän on virkavapaansa aikana hoitanut poikaa todella paljon. Ohje löytyy Novitan Kevät 2011 -lehdestä. Puikot 3mm ja lankana Nalle, jota kului 89 grammaa. Laitoin näistä kuvan Facebookin Voihan villasukka! -ryhmään ja jotkut ryhmäläiset antoivat palautetta, että sukat eivät ole ehkä parhaat mahdolliset joogaamiseen, koska noin pitkälle jalkapohjan alle ulottuvat sukat voivat olla sen veran liukkaat, ettei asentoja tehdessä jaloilla saa tukevaa otetta. Joku myös huomautti, että joogasalit ovat yleensä niin hyvin lämmitettyjä, ettei jaloille tarvitse erityistä lämmikettä. Mutta eiköhän anoppi keksi näille käyttöä.

Perussukat Nallesta Novitan ohjeella. Puikot 3mm ja langankulutus 88 grammaa. Menevät joululahjaksi isoveljen jalkoja lämmittämään.

Tämän Baktuksen tikuttelin Mariemekko-kassin uumenista löytyneestä Nalle Kukkaketo Päivänkakkarasta. Siitä oli alunperin tarkoitus tulla tunika kummitytön isosiskolle, mutta koska silloin käytössä ollut bambuinen pyöröpuikko oli menossa poikki puikon ja muovikaapelin liitoskohdasta, mielenkiinto tekemiseen sammui ja tyttökin kasvoi mallista ohi. Puikot 3,5mm ja langankulutus 138 grammaa. Tämä menee lahjavaraston täytteeksi, saajaa ei ole vielä tiedossa.

JYH-listani näyttää nyt tältä:

YH#1 Virkattu pipo Novita Softysta, aloitettu 21.6. valmis 13.9.
JYH#2 Virkattu pipo Novita Softysta, aloitettu 21.6. valmis 21.6. 
JYH#3 Virkattu röyhelöhuivi Novita Rose Mohairista, aloitettu 5.7. valmis 7.7. 
JYH#4 February Lady Drops Parisista, aloitettu 8.7. 
JYH#5 Virkattu röyhelöhuivi Novita Rose Mohairista, aloitettu 9.7. valmis 10.7. 
JYH#6 Virkattu röyhelöhuivi Novita Rose Mohairista, aloitettu 10.7. valmis 13.7. 
JYH#7 Pitsibaskeri Novita Rose Mohairista, aloitettu 13.7. valmis 15.7. 
JYH#8 Virkattu vauvan jakku Red Heart Cotton Mixistä, aloitettu 15.7. valmis 20.7. 
JYH#9 Villasukat Novita Nallesta, aloitettu 22.7. valmis 23.8. 
JYH#10 Baktus Novita Nalle Kukkakedosta, aloitettu 22.7. valmis 23.8. 
JYH#11 Virkattu Röyhelöhuivi Novita Rose Mohairista, aloitettu 29.7. valmis 12.9.
JYH#12 Virkattu Röyhelöhuivi Novita Rose Mohairista, aloitettu 31.7. valmis 12.9.
JYH#13 Kaulahuivi Novita 7 Veljeksestä, aloitettu 1.8. valmis 3.8. 
JYH#14 Pipo Novita 7 Veljeksestä, aloitettu 3.8. 
JYH#15 TGV-huivi Drops Alpacasta, aloitettu 3.8. valmis 19.8. 
JYH#16 Joogasukat Novita Nallesta, aloitettu 4.8. valmis 14.8. 
JYH#17 Neulottu kauluri Novita Softysta, aloitettu 5.8. valmis 13.8. 
JYH#18 Neidonkyynel-lapaset Novita 7 Veljeksestä, aloitettu 8.8. valmis 12.9.
JYH#19 Etiopia-nuttu Novita Nallesta, aloitettu 14.8. valmis 25.8.
JYH#20 Pitsibaskeri Novita Rose Mohairista, aloitettu 15.8. valmis 16.8.

Siinä tämänkertainen pläjäys. Kokeilen muuten ensimmäistä kertaa tekstin ajastamista. Kirjoitin tämän sunnuntaina, mutta jos osasin laittaa ajastuksen oikein, tämä teksti ilmestyy keskiviikkona. Lankavaraston tilanteen päivitin kuitenkin jo kirjoituspäivänä, siksi siinä on eri päivämäärä kuin viimeisimmässä tekstissä.


Neulomisiin!



rakkaudella,

manteliMinni

Pink is the new black

Vaaleanpunainen on hieno väri. Se on ollut lempivärini pikkutytöstä lähtien ja on edelleen, vaikka ensi kuussa mittariin kilahtaakin jo 27 vuotta. Sitä pitää kuitenkin käyttää hillitysti, sillä liika on liikaa missä tahansa asiassa. Huomasin tämän, kun ostin elokuussa Prisman vaateosaston aletangosta itselleni pinkit farkut. Seuraavana päivänä lähdin sitten uusissa housuissani KIPakoiden neuletapaamiseen ja huomasin pukeutuneeni pinkkien housujen lisäksi pinkkiin huppariin ja pinkkiin pipoon. Tasapainotin kokonaisuutta harmaalla paidalla, mutta silti: voi oksennus. :-D

Mieltymykseni tuohon väriin näkyy myös JYH-projekteissani, joista 8 eli 40% on vaaleanpunaisia:

Taas Novitan ohjeella Rose Mohairista neulottu pitsibaskeri. Puikot 4mm ja 5mm, langankulutus 34 grammaa.

Drops Alpacasta neulottu TGV-huivi. Puikot 3,5mm ja langankulutus 120 grammaa. Tähän huiviin, kuten myös tuohon ylläolevaan baskeriin on neuloutunut paljon kesäisiä, hyviä muistoja. Baskerin aloitin ja sain lähes valmiiksikin matkalla Jyväskylästä Ranualle avomiehen isotädin luokse. Matkahan kesti melkoisen monta tuntia ja etukäteen jännitin, kuinka poika jaksaa istua autossa niin pitkään. Mutta hyvinhän se meni ja äippäkin sai otettua nokoset takapenkillä. Huivin olin aloittanut jo kotona ja epäilin, jaksaisinko tehdä sitä ollenkaan valmiiksi, silmukkamäärä kun on aika huikea. Ranualla oleskellessa tartuin siihen kunnolla ja kilkuttelin sitä myös Rovaniemen-reissulla. Kävimme Ranualla tietenkin myös eläinpuistossa, joka on tosi kiva paikka, vaikka siellä ei eräitä kaipaamiani eläimiä ole vieläkään. Olin nimittäin kuulemma kolmevuotiaana ensimmäisen kerran puistossa käytyäni todennut "Huono eläinpuisto, siellä ei ollut dinosauruksia!" :-D

Rose Mohairia riitti myös kahteen virkattuun röyhelöhuiviin. Kummassakin koukku 6mm ja langankulutus 44 grammaa. Baskeri ja huivit päätyvät lahjavarastoon, en ole keksinyt niille vielä saajaa.

Nämä Neidonkyynel-lapaset aloitin elokuussa, kun matkustimme pojan ja äitini kanssa Vilppulaan isoisäni luokse. Halusin äidin vastustelusta huolimatta ottaa mukaan matkaneuleen ja nappasin mukaani Neidonkyyneleen ohjeen, vaaleanpunaisen Seiskaveikka-kerän sekä 3,5-milliset puikot. Sain ekasta lapasesta rannekkeen valmiiksi jo Matkakeskuksessa junaa odotellessa. Lanka kului 80 grammaa. Nämä aion pistää pukinkonttiin anoppiani varten.

Tähän pipoon käyttämäni Novita Softy taisi olla peräisin äidin lankavarastossa suorittamastani ryöstöretkestä. Koska kyseessä oli jämänöttönen, eikä lanka meinannut ihan riittää, jatkoin pipoa korvaläppäpipostani yli jääneellä Novita Sylvialla. Yhteensä lankaa meni 7-millisellä virkaten 50 grammaa. Ohje Novitalta, hieman muunnellen. Tämäkin menee joululahjaksi, jommallekummalle kummitytölleni.

Jees, näiden töiden myötä lankavarasto pienenee peräti 372 grammalla.



Neulomisiin!



rakkaudella,

manteliMinni