Pakkoneulootikolle on eduksi, jos on monta kummilasta. Ja jos näillä kummilapsilla on isot perheet. Tässä kuussa synttäreitään viettävät kummmitytön äiti ja isosisko. Kun kävin heillä helmikuussa, kummitytön äiti tilasi itselleen samanlaisen
baskerin kuin olin tehnyt kummitytön toiselle isosiskolle. Samanvärinen huivikin olisi ollut kiva, mutta oranssia Rosea minulla oli enää yksi kerä, eikä sitä löytynyt enää kaupasta. Joten päädyin tekemään Baktuksen Svarta Fåretin Frejasta.
Baskerin tiedot ovat samat kuin kaikissa aiemmissakin eli puikot 4mm ja 5mm, langankulutus 37 grammaa.
Huivin kilkuttelin 4,5-millisillä puikoilla. Lankaa kului 144 grammaa. Se on sataprosenttista akryylia ja tuntui alkuun aika muoviselta neuloa. Työn edetessä tuntuma kuitenkin muuttui ja pehmoinen lanka tuntui myös aika lämpimältä.
Kummitytön isosiskolle olin aikonut neuloa myös Baktuksen, mutta kun kyselin häneltä lahjatoivetta, hän toivoi sukkia. Yritin aluksi tehdä piirakkasukkia, mutta jostain syystä en saanut kuvion toisen puolen "harjanteita" nousemaan ollenkaan. Niinpä päätin säästää itseni ylimääräiseltä stressiltä ja neuloin ihan vain perussukat:
Onneksi erikoinen lanka tekee tavallisestakin mallista mielenkiintoisen. Puikot 3mm ja lankana Nalle Taika, jota kului 59 grammaa.
Kaiken neulomisen jälkeen tarvitsin "paletinpuhdistajaa" ja virkkasin näille synttärilahjoille verkkokassin Novita Hangosta:
Käytin kassiin loput tummanvihreästä langasta ja jatkoin
vaaleanvihreällä, jota ostin helmikuussa Minimanista. Tulin varmaankin avanneeksi jonkinlaisen Pandoran lippaan, sillä päätin samantien jatkaa vihreiden Hanko-kerien kuluttamista ja virkkasin nekin kasseiksi:
Tadaa, seitsemän kassia neljässä päivässä! :-D Lankaa jäi vielä, joten tein pari kännykkäpussia:
Vaaleanvihreät työt virkkasin 7-millisellä koukulla, kaksivärisen 6-millisellä. Lankaa kului seuraavasti: 115, 120, 120, 117, 118, 120, 118, 106, 26 ja 27 grammaa. Yhteensä 987 grammaa. Töitä punnitessani törmäsin melkoiseen mysteerin. Ravelryn mukaan lankaa oli jäljellä 53 grammaa, mutta itselläni oli vain pieni nöttönen, 6 grammaa. Yritin kuumeisesti etsiä puuttuvaa lankaa ja miettiä, olinko jossain vaiheessa jemmannut vajaan kerän jonnekin, vaikka olin melko varma, että kulutin aina kerän loppuun ennen uuden aloittamista. Lopulta tulin siihen tulokseen, että ostamani kerät vain sattuivat olemaan hieman vajaita. Loppujen lopuksi vajausta ei kuitenkaan ole kuin 4,7 grammaa per kerä. Ja pääasia on, että sain tehtyä yhtä monta kassia kuin olin laskenutkin saavani tehtyä tuosta määrästä keriä.
Nyt olen siis saanut kaikki Hankoni kulutettua ja lankavaraston painoa pudotettua reippaasti yli kilon tämän postauksen töiden myötä.
Minun piti laatia tämä kirjoitus jo pitkäperjantaina, mutta muut puuhat veivät aikani. Vaikka päivämäärät eivät olekaan samoja, pitkäperjantai tuo nykyään mieleeni elämänkaaren ääripäät. Yksitoista vuotta sitten pitkäperjantaina ukkini ei vastannutkaan isän puhelinsoittoon. Ajattelimme ensin, että hän ei vain kuullut puhelinta tai oli mennyt vaikka kävelylle. Jonkin ajan kuluttua saimme kuitenkin tiedon, että hän oli saanut sydänkohtauksen ja kuollut. Samana iltana olin isän ja äidin kanssa Salossa seuraamassa
Ristintie-näytelmää. Katselin tummaa tähtitaivasta ja ajattelin, että ukin oli nyt hyvä olla siellä. Myöhemmin veljeni totesi, että kai pappismiehelle oli sopivaa lähteä juuri Pääsiäisen aikaan. <3
Kaksi vuotta sitten olin puolestaan uuden elämän ihmeen äärellä. Olin synnyttänyt poikani palmusunnuntaina ja pitkäperjantaina pääsimme sairaalasta. Pääni oli vielä hieman pyörällä, mutta oli kyllä ihanaa päästä kotiin aloittamaan perhe-elämä. Ja nyt poika on jo kaksivuotias vesseli, jota rakastan yli kaiken. <3
Rauhallista ja onnellista pääsiäisaikaa kaikille!
rakkaudella,
manteliMinni
