Viime vuoden viimeiset

Taas on se aika vuodesta, kun pitäisi laittaa edellisen vuoden käsityörupeamaan pakettiin. Kyseinen homma saa jäädä omalta osaltani vielä ensi postaukseen, koska menneen vuoden viimeiset lankahankinnat ja valmiit työt on vielä esittelemättä.

Lankahamsteri ei voinut luonnolleen mitään loppuvuotenakaan. Tosin yhdet langat tuli hankittua ihan tilaustyötä varten. Appiukon vaimo halusi antaa tuttavilleen joulumuistamiseksi virkattuja tähtiä ja tilasi minulta niitä kaksitoista. Langan valintaan sain vapaat kädet ja päädyin Novitan Isoveljeen sen edullisuuden ja sopivien värien vuoksi. Ostin Isoveikkaa punaisena, vihreänä ja keltaisena. Ihan kirkkaita eivät värit olleet, vaan sellaisia hillityn murrettuja, juuri sopivan jouluisia. Tähtiä virkkasin tällä ohjeella 12; kutakin väriä neljä kappaletta. Yhtä väriä kului 20 grammaa, joten lankaa jäi vielä runsaasti vaikkapa ensi Jouluksi.

Seuraava hamsterointi tapahtui Turussa, jonne matkustin pojan kanssa itsenäisyyspäivää edeltäneenä viikonloppuna joulujuttuja valmistelemaan. Maanantaina oli hyvää aikaa suorittaa jouluostoksia ja houkuttelinpa mukaan myös Epen vertaistueksi lankakauppaan. Kävimme ensin Tuumassa, josta ostin oikeasti tarpeeseen neljä kerää vaaleanpunaista Dropsin Baby Merinoa, jonka oli tarkoitus päästä KyJyn puitteissa neulomaani Still Lightiin, johon olin jo saanut kulutettua kaikki aiemmin ostamani kymmenen kerää. Tuumasta matka jatkui Lankamaailmaan puikkoja ja langanohjainta hankkimaan. Hamsteri ei tietenkään voinut vastustaa tarjouksessa olleita Cewecin Silver Dreamia ja Silver Softia, joita tarttui mukaan yhteensä kuusi kerää. Silver Dreamia ostin kaksi pinkkiä ja yhden ruskean (joka oli poikani valinta!). Pinkeistä on tarkoitus tulla jotain ihanaa ja pehmoista Epen lokakuussa syntyneelle siskontytölle. Silver Softin vaaleansininen oli puolestaan niin houkutteleva, että otin sitä kolme kerää. Siitä ajattelin tehdä jotain ihanan hempeää vaikka jollekin sukulaistytölle. Suunnitelma kuitenkin muuttui hieman, kun ystäväpariskunnalle toi haikara pienen tyttövauvan pari päivää Joulun jälkeen. Hullu sukkamummo tarttui oitis uutisen kuultuaan puikkoihin ja jo seuraavana päivänä putosi puikoilta tällainen ihanuus:

Ohje: Maxi Top / Dress for babies by Elena Nodel

Lanka: Cewec Silver Soft

Puikot: 4mm

Langankulutus: 63g

Ravleryssa: Talviaamun prinsessa

Olen tällä samalla ohjeella neulonut mekkoja ennenkin ja täytyy edelleen kehua sen helppoutta ja joutuisuutta. Ja vieläpä kun neuloin toiseksi pienimmän koon, mahtui neulomus koko ajan 40-senttiselle pyöröpuikoille. Eli ei tarvinnut kikkailla puikkojen vaihtamisen kanssa kertaakaan. Nimesin työn Talviaamun prinsessaksi XL5:n iiiiihkun slovarin mukaan ja arvatkaa vaan, onko se biisi siitä lähtien soinut päässä lähes tauotta. xD

Aina ei kaikki mene pakkoneulootikollakaan kuin Strömsössä ja sen sain todeta tällä kertaa Still Lightin kohdalla. Olin saanut mokomasn valmiiksi jo toista taskua vaille, kun totesin sen sittenkin olevan aivan liian iso ja säkkimäinen ollakseen ollenkaan käyttökelpoinen. Niinpä käsissäni olikin yhtäkkiä reilu puoli kiloa purkukelpoista vaaleanpunaista merinoa, muutama kerä samaa tavaraa käyttämättömänä ja jälleen kerran kalkkiviivoilla kusahtanut KyJy. Vaan ei hätiä mitiä, purkulangat ovat päässeet jo hyötykäyttöön. Virkkauksessa kun ei langan kiharuun juurikaan näy, aloitin Epen siskontytölle virkattua jakkua ja lopusta langasta tullee samalle söpöläiselle jonkinlainen peitto; mallia en ole valinnut vielä.

Ekan yrityksen mönkään menemisestä sisuuntuneena päätin kuitenkin yrittää uudestaan. Huomasin, että Still Light on malliltaan erittäin kiva ja mukava neulottavakin. Olin eräänä päivänä kaupungilla hoitamassa asioita mahdolliseen valmistumiseeni liittyen. Tavoittelemani henkilö ei kuitenkaan ollut paikalla yliopistolla, kuten ei edellisenäkään päivänä. Siispä Pikkulinnan kohdalle saavuttuani päätin spontaanisti piristää itseäni, kun vielä sopivasti sattui olemaan Dropsin Alpaca Party -alennuskampanjakin voimassa. Ostin kymmenen kerää ihanaa metsän tai sammaleen tai minkälie vihreää Alpaca Mixiä. Ehkäpä neule onnistuu, kun sen tekee ohjeenmukaisesta langasta. Väri on ainakin superihana. ^_^

Kimaltavan mekkosen lisäksi muitakin töitä valmistui marraskuun loppupuolen ja joulukuun aikana. Runsaslukuisimpana Keski-Suomen keskussairaalan keskosille menevät putkisukat:

Ohje: Vauvan sukka / Marja-Leena Karhapää

Lanka: Novita Nalle, Novita Nalle Kukkaketo, Novita Nalle Taika, Järbo Garn Mellanraggi ja Gjestal Maija

Puikot: 2,5mm

Langankulutus: Yhteensä 318g

Ravleryssa: Pieni ja hento ote 8 (Ja siitä eteenpäin 20:een saakka)

Kyjyä loppuun asti paahtaessani (silloin, kun vielä kuvittelin saavani sen valmiiksi) tikuttelin hullun kiilto silmissäni huivia neulefestereilta saadulla ohjeella:

Ohje: Utuiset aallot / Veera Välimäki

Lanka: Louhittaren Luola Glitter Sock ja La Bien Aimee Merino Single

Puikot: 4mm

Langankulutus: 192g

Ravelryssa: Muistan festarikesää

En ole aiemmin Veera Välimäen huiveja neulonut, mutta tämä oli kyllä aivan ihana ja aion kokeilla tätä uudestaankin. Varsinkin, kun totesin, että vaikka värit olivatkin upeat, eivät ne ehkä olleet ihan minua ja kääräisinkin huivin joulupakettiin isoveljen avovaimolle. Oman huivini langatkin olen jo melkein valinnut ja kerinyt kerälle.

KyJyily innosti minua tarttumaan myös ufoihin ja sain kuin sainkin ystävälleni Svantelle valmiiksi villatakin, jonka piti valmistua jo viime Jouluksi.

Ohje: Saarenneito / Lankava

Lanka: Novita Nalle ja Novita Nalle Taika

Puikot: 2,5mm; 3,5mm ja 4mm

Langankulutus: 406g

Ravleryssa: Inglourious Musterds

Kyllä oli niin tyytyväinen ja huojentunut olo, kun sain viimeisenkin langanpään pääteltyä. Urakka oli isohko, mutta erittäin palkitseva ja Svantekin tykkäsi kovasti. Ohje oli kiva ja saatanpa tehdä takin joskus itsellenikin. Pahoittelen kökköä kuvaa, mutta takilla oli jo kova into päästä pakettiin. Piti vielä erikseen näpä kuva napeista, jotka löysin Titityystä. Ostin ne alunperin ihan vain huvin vuoksi, mutta niin vain istuvat tähän työhön kuin nenä päähän.

Kun olin jo saanut takin paketoitua, laitoin Svantelle viestiä, onko hänellä tarvetta villasukille. Kuulemma oli ihan tavallisille arkisukille, joten pistin sellaiset heti puikoille takista yli jääneestä langasta:

Ohje: Perussukka tiimalasikantapäällä, jalkapöydän joustimella ja sädekavennuksella, eri ohjeista yhdistellen

Lanka: Novita Nalle Taika

Puikot: 2,75mm

Langankulutus: 68g

Ravelryssa: Minun ystäväni on kuin villasukka

Mielestäni sukat onnistuivat mukavasti ja saajakin tykkäsi, tosin kuulemma silmukoita olisi saanut olla jonkin verran vähemmän, kun nämä hieman pyörivät jaloissa. Lankaa jäi näidenkin jälkeen yli, joten pyöräytin yllä esittellyt kolme paria keskossukkia.

Huhhuh, siinä olivat siis viimeiset viime vuodelta. Seuraavaan postaukseen yritän tehdä vielä yhteenvedon koko vuodesta ja jouluaattona päättyneestä KyJystä. Myös podcastia on tarkoitus jatkaa piakkoin; seuraavassa jaksossa lienee aiheena viime vuoden viimeinen kirjakatsaus.

Hyvää ja neulerikasta uutta vuotta kaikille!

rakkaudella,

manteliMinni

Eesti Eesti Eesti

Olen kyllä melkoinen huithapeli välillä. Olin niin suunitellut ottavani kuvia reissusta, mutta kas kummaa, enpä sitten muistanutkaan. Mutta selityskin on hyvä: matka tarkoitus oli rentoutuminen, joka onnistui niin hyvin, ettei kuvaamiselle jäänyt sijaa.

Olin ihan täpinöissäni jo viikkoja ennen reissua. Tiistaiaamuna junani lähti 8.13 ja olin laittanut kellon soimaan puoli seitsemäksi. En kuitenkaan malttanut uinua siihen asti vaan pomppasin sängystä minuuttia ennen herätystä ja laitoin itseäni valmiiksi avomiehen ja pojan vielä uinuessa. Junamatka meni Tampereelle asti ihan moitteettomasti. Vaihdoin siellä junaa hyvissä ajoin ja odottelin lähtöä. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut määräaikana. Eikä puolen tunninkaan päästä. Jossain vaiheessa kuulutettiin, että junassa on teknisiä ongelmia ja että se lähtee myöhässä. No, eipä lähtenyt ollenkaan ja kaikki matkustajat siirtyivät odottelemaan seuraavaa Helsingin-junaa. Kävin vaihtamassa lippuni ja sain istumapaikan, tosin käytävän puolelta. Hieman harmitti, koska olin suunnitellut nukkuvani, eikä tuntemattoman ihmisen vieressä kehtaa eikä mahdu. Myöhästymisestä olisi ollut kai mahdollista hakea myös korvausta, mutta en viitsinyt sitä tehdä, koska siitä ei itselleni aiheutunut mitään haittaa. Olin vain tunnin suunniteltua myöhemmin perillä, mutta onneksi meillä oli runsaasti aikaa ennen laivan lähtöä.

Helsinkiin päästyäni äitini oli minua vastassa. Kävimme lounaalla Rossossa, jonka jälkeen menimme Stockmannille, jossa tarkoituksemme oli mennä katsomaan kaloja. Mutta ne pahukset olikin siirretty pois, ilmeisesti altaan remontin tieltä. Altaassa kyykkineessä remonttimiehessä ei paljon silmäniloa ollut. Lähdimme sitten pikkuhiljaa kohti Länsisatamaa, mikä hieman jännitti etukäteen, koska olin aiemmin matkustanut ratikalla tasan kerran. Mutta hyvin siitäkin selvisimme.

Terminaalissa odottelimme rauhassa laivaan pääsyä ja täytin luppoajan milläs muullakaan kuin neulomisella. Olin ottanut mukaan parikin vaihtoehtoa, joista voiton vei TGV-huivi:

Lankana Novitan Pikkusisko, jota kului 92 grammaa. Puikot 3,5mm. En suinkaan saanut tätä vielä laivaa odotellessa valmiiksi, vaan tein tätä laivalla ja paluumatkalla junassa sekä kotonakin. Olin aluksi ajatellut tätä synttärilahjaksi isoveljen avovaimolle, mutta tiesin kyllä äidinkin pitävän väristä. Ja äiti sanoikin, että hän tykkäisi huivista, joten lupasin sen antaa hänelle vaikka synttärilahjaksi helmikuussa. Kuvassa huivin toisessa reunassa näkyy melkoisia poimuja ja täytyykin ehkä yrittää pingottaa ennen kuin annan sen eteenpäin.

Kun pääsimme laivaan menimme huilaamaan vähäksi aikaa ennen suuntaamista ET-lehden käsityöristeilyn tervetulotilaisuuteen. Risteilyllä oli Itämeren kaunein käsityö -näyttely, jonne sai viedä oman käsityön. Itse vein sinne harmaasta Rosesta neulomani pitsibaskerin. Näyttelyn lisäksi oli myös useita käsityöpajoja, joissa pääsi kokeilemaan mielenkiintoisia tekniikoita. Äidin kanssa teimme metallilangasta kivat korvikset ja aloimme myös tehdä pussukoita vanhoista olkatoppauksista ja villapaidan palasista. Pussukat eivät tulleet vielä risteilyn aikana valmiiksi ja hieman epäilen, mahtaako omani valmistua ollenkaan, ompelu kun ei ole vahvimpia puoliani. :-D Ompelun ohessa nautin lasillinen kuohuviiniä, joka kuului matkan hintaan. Juomisessa kesti jokunen tovi, sillä en ole oikein tottunut kuoharin makuun. Drinksulle oli päästävä uudestaan illalla ja otin alkoholittoman juoman, joka sisälsi lähinnä Spriteä ja sinistä siirappia:

Illalla oli jännää käydä nukkumaan, kun kukaan ei kiehnännyt kyljessä. Melkein puolitoista vuotta olin nukkunut joka yö poikani kanssa. Mutta hyvin sain unen päästä kiinni, kun hytinkin sai lähes pilkkopimeäksi.

Aamupalan jälkeen alkoi jo jännitys kihistä suonissa. Astuimme maihin ja menimme parkkipaikalla odottaneeseen bussiin. Jonkin ajan kuluttua bussi lähti liikeelle ja pääsimme vihdoin kauan odottamaamme Karnaluksiin. Oli minulla melkoiset odotukset jo ennakkoonkin, mutta en olisi voinut kuvitellakaan sellaista paikkaa! Kuvien puuttuminen ei mielestä haittaa, kyllä Karnaluks täytyy itse nähdä ja kokea. Ties kuinka monta huonetta lähes lattiasta kattoon täynnä lankoja, kankaita, vetoketjuja, nauhoja ja nappeja. Ihan huikeeta!! Viimevuotiset synttärirahat menivät melko tarkalleen, mutta niin oli tarkoituskin.

Tällaisen saaliin rohmusin mukaani:

Pahoittelen hämärää kuvaa, jonka nappasin laivalle palattuamme hytissä. Tässä saaliini yksitellen:

Ostosteni ja nykyisen lankavarastoni ehdoton kruunujalokivi ja ihkulanka, Austermannin Hand-painted. Vyyhti maksoi hieman yli kympin, mutta päätin kerrankin oikein tuhlata lankaan, koska rahaa oli varattuna nimenomaan lankaostoksiin. Tämän haluan pitää itselläni, luultavasti teen siitäkin TGV:n. Mutta en ennen kuin gradu on valmis, pitää olla tavoitteita. :-)

Milwardin 4,5-milliset puikot, joiden päihin syttyy valo sekä kerä Alizen Superwash 100:aa. Nämä menevät joululahjaksi ystävälleni E:lle, joka ei valitettavasti päässyt töiden vuoksi mukaan reissuun.

Kolme kerää Filati Cervinian Nevadaa. Nämä ostin kummityttöni isoveljeä varten. Poika täyttää marraskuussa kolmetoista ja koska sen ikäisille on kovin vaikea keksiä lahjaa, aion tehdä jääkiekkoilevalla miehenalulle pipon HIFK-logolla.

Kymmenen kerää Lane Cervinia Le Fibre Nobili Merio Superfinea. Lanka on ihanan pehmeää ja väri aivan vastustamaton. Selailin jo Ravelrya kummityttö mielessäni ja erittäin hyvä vaihtoehto olisi Oriental Lily.

Kymmenen kerää Alizen Baby Wool Batikia. Nämä lähtivät mukaani periaatteella "Näistä sais jotain pojalle ja veljenpojalle", vaikka olin kieltänyt äitiä antamasta minun ostaa sillä periaatteella, koska kyseiseen tarpeeseen on varastossani jo melkoinen määrä lankaa.

Näiden lisäksi ostin itsellenikin yhdet valopuikot 5mm ja valokoukun 4mm sekä paketin silmukkamerkkejä ja pienen pussillisen nappeja, jotka näkyvät tuossa yhteiskuvassa.

Karnaluks- vierailun jälkeen palasimme takaisin laivaan ja odottelimme syömään pääsyä. Syömisen jälkeen olimmekin jo perillä Helsingissä. Oli yllättävää, miten nopeasti laivamatka meni, itse kun olen tottunut menemään laivalla Turusta Tukholmaan tai Ahvenanmaalle. Helsingissä kävin vielä ostamassa pojalle yhden tuliaisen, minkä jälkeen saattelin äidin junaansa ja menin omaan junaani, joka oli laiturilla hyvissä ajoin. Junassa ehdin vielä neuloa ja lukea rauhassa monta tuntia.

Matkalukemisena minulla oli muuten Laura Honkasalon kirjoittama Eropaperit. Tykkäsin siitä erittäin paljon. Mielestäni hyvä kirja on sellainen, jonka henkilöhahmot herättävät voimakkaita tunteita. Monesti olisi tehnyt mieli suoraansanottuna vetää hahmoja Jokke ja Raisa turpaan ja huutaa "Menkää hoitoon! Noin ei tehdä omille lapsille / vanhemmille / ex-puolisolle, j*******a!" Toki kukaan ihminen ei ole mustavalkoisesti hyvä tai paha, terve tai hullu, asioilla on aina syynsä ja seurauksensa. Pidin myös siitä, miten Honkasalo on saanut kuvailtua kahdessa aikatasossa (60 - 70-luku ja 2009) liikkuvan tarinan ajankuvan hienovaraisesti. Se on tehty hienovaraisesti, eikä alleviivaten tyyliin "nyt näillä on tällaset hassunväriset vaatteet ja hassut kampaukset eikä näillä oo vielä kännyköitä jne." Suosittelen tätä ja muita Honkasalon kirjoja lämpimästi.

Lämpimästi suosittelen myös Karnaluksia kaikille käsityöihmisille. Jos vain on mahdollisuus, mene käymään siellä ja yritä olla menemättä täysin sekaisin tavaran määrästä.

Nyt kun reissu on saatu tehtyä ja langat blogattua, julistan itselleni ainakin loppuvuoden kestävän LANKALAKON. Ainoana poikkeuksena sallin sen, että jotain keskeneräistä työtä varten täytyy ostaa lisää. Muuten saan vain katsella kauppojen lankahyllyjen ihanuuksia ja neuloa omista varastoistani.


Näillä mennään.



rakkaudella,

manteliMinni