Parasta mitä housut jalassa (tai ilman) voi tehdä

Minä teen sitä jatkuvasti, päivittäin. Mitä useammin, sen parempi. Jotkut saattaisivat jopa sanoa, että minulla on siihen addiktio. Voin tehdä sitä missä vain; sängyssä, sohvalla, keittönpöydän ääressä, junassa, bussissa, you name it. Välillä on kiva vaihdella välineitä, ettei touhu käy yksitoikkoiseksi. Ja ihan parasta tietysti on, jos saa tehdä sitä kavereiden seurassa!

Ai mitä tämä maailman ihanin asia sitten on? Kaksimielisyydet sikseen, kyse on tietenkin neulomisesta. Ajatus on peräisin Titityyn virtuaalivierailu-videolta. Jos ette ole sitä vielä nähneet, niin tästä pääsette kurkkaamaan tuonne aarreaittaan, jonne aion kyllä laukata pää kolmantena jalkana heti, kunhan olosuhteet palautuvat edes jotenkuten normaaleiksi. Poikkeusolot ovat kyllä avanneet silmiäni sikäli, että on tullut mietittyä, miten ihanaan yhteisöön neuleharrastuken myötä saan kuulua. Ja miten laaja se yhteisö onkaan; livetapaamisten puuttuessa netissä on aktivoiduttu monin tavoin ja esimerkiksi Ravelryn Lovin´ the freebies -ryhmässä on ketju, josta löytyy kymmenittäin rajoitetun ajan ilmaiseksi saatavilla olevia ohjeita, joilla kannustetaan neulojia pysymään kotosalla.

Tosiaan, neule- ja virkkausaika on lisääntynyt itselläkin huomattavasti ja olen sen ottanut ilolla ja kiitollisuudella vastaan (mitenkään toki sairastuneiden kärsimystä ja esim. hoitajien työtaakkaa väheksymättä). Tuloksena on ollut muunmuassa kohtalainen kasa virkattuja verkkokasseja:



Ohje: Grocery Bag / Haley Waxberg
Lanka: Novita Rento ja Novita Cotton Soft Color
Koukku: 4mm ja 3,5mm
Langanmenekki: yhtensä 385g
Ravelryssa: Kassinen, Kassinen 2, Kassinen 3, Kassinen 4 ja Kassinen 5

Kasseilla ei ole selkeää päämäärää vielä, mutta niitä on vain niin kiva tehdä. Novitan Rennosta aloin tehdä kasseja lähinnä sen takia, että saisin viimekesäisen heräteostokseni kulutettua johonkin järkevään. Neljän kassin jälkeen lankaa ei enää riittänyt seuraavaan, joten kokeilin tehdä Cotton Soft Colorilla ja puoli milliä pienemmällä koukulla. Hyvä tuli siitäkin ja kuudes kassi on jo hyvässä vauhdissa. Vähän toki tuumin, että onko kasseille käyttöä, mutta kai näitä voisi ainakin lahjoiksi antaa.

En ole toki kokonaan unohtanut jämälankahuivejakaan:

Ohje: Omasta päästä

Lanka: Alize Superwash, Novita Venla ja Schachenmayr Regia

Puikot: 4mm

Langanmenekki: 205g

Ravelryssa: Kolmari 5

Edelleen hinku sekä jämälankojen tuhoamiseen että huivien tikuttamiseen on kova, mutta jottei homma kävisi puuduttavaksi, seuraavaan huiviin kokeilen erilaista muotoa; tarkoitus olisi tehdä puoliympyrän muotoinen kolmion sijaan.

Kiitos isojen lankavarastojeni, on ostolakko ollut helppo pitää näissäkin olosuhteissa. Marin kässäpäivis -ryhmässä pidettävässä langanostolakkokisailussa otettiin kuitenkin käyttöön korona-oljenkorsi. Tämä tarkoittaa sitä, että lankaostoksia saa tehdä, kunhan samalla tukee kotimaisia pienyrittäjiä. Koska samaan aikaan oli käynnissä Dropsin sukkalanka-ale, päätin tilata vähän lisää lankaa kummilasten joululahjapipoja varten. Selailin parin eri lankakaupan valikoimia netissä ja kriteeriksi muodostui lopulta se, että kaikkia tarvitsemiani värejä oli heti saatavilla.

Päädyin tekemään tilaukseni Vyyhdistä, joka on minulle uusi tuttavuus. Tämä eka kerta tuskin tulee jäämään viimeiseksi, sillä olen kyllä todella tyytyväinen. Piti oikein tilausvahvistuksesta tarkistaa, että olin tilauksen tehnyt varttia vaille kuusi tiistai-iltana. Ja jo torstaina sain paketin haettua pakettiautomaatista. Aika nopeaa toimintaa sekä kaupalta että Postilta!

Yksi keristä pääsi jo käyttöönkin (kaksi kerää minulla oli jo ennestään):

Ohje: Oslo hat / Petiteknit

Lanka: Drops Nord

Puikot: 3,5mm

Langanmenekki: 116g

Ravelryssa: Jouluksi Osloon 2

Siis eikö olekin ihana! Tein toki taas pienenpieniä modauksia, mutta ne eivät lopputulokseen juurikaan vaikuta. Koska Nord on ohjeessa käytettyä Arwettaa paksumpaa, tein pipon pienimmällä silmukkamäärällä saadakakseni aikuisten kokoisen lopputuloksen. Ohje on kuitenkin sen verran simppeli, että uskon pienempienkin kokojen onnistuvan helposti. Käännöksen kiinnittämisen tein jo heti neuloessa; poimin aloitusreunasta aina muutaman silmukan sukkapuikolle ja neuloin pyöröpuikolla olevien silmukoiden kanssa yhteen. Omasta mielestäni näin on kätevämpää, koska VIHAAN saumojen ompelemista ja yritän välttää sitä, jos suinkin voin. Toinen inhokkini on peräkkäin tulevat kavennukset, joita en saa onnistumaan ilman, että niiden väliin muodostuu rako. Siksi toteutinkin kavennukset keskitettyinä kahden silmukan kavennuksina, mistä tuli kivan siisti lopputulos.

Nyt on ainakin yksi kummilasteni pipoista varmasti valmis. Yksihän toki oli jo ennestään valmiina, mutta ehkä teen vielä siitäkin uuden version pienemmällä silmukkamäärällä. Joka tapaukessa aion tänään laittaa uuden pipon "tulille".

Keep calm and knit on!

Rakkaudella,

manteliMinni

UFOja mä metsästän - missä he ovat nyt?

Ensin lätkämatseja pelattiin tyhjille katsomoille, sitten ne peruttiin kokonaan. Lähisuvun yhteinen risteily siirtyi syksylle. Ja liuta muita, maan- ja maailmanlaajuisesti vakavampia seurauksia. Elämme kovin kummallisia aikoja, ystävät rakkaat.

Mutta ei niin suurta pahaa, ettei siitä jotain, edes pientäkin, hyvää löytyisi. Kun nyt koronaviruksen uhka on pakottanut meikäläisenkin pysymään tiiviisti kotona (vaikka normaalistikin olen kyllä mestari ihan vain oleskelussa), on katseeni kääntynyt lankavaraston lisäksi keskeneräisiin tekeleisiin, joita olenkin jo parissa postauksessa esitellyt.

Villitys kuitenkin sai alkunsa aika tuoreesta tapauksesta:

Ohje: Syyslaulu

Lanka: Novita Venla

Puikot: 4mm

Langanmenekki: 170g

Ravelryssa: Syyslaulu

Tiesittekö, että Heidi Alander on nero? Ja minä onnekas, kun sain tämänkin huivin testineuloa. Paljon ainaoikeaa ja vähäsen pitsiä; yksinkertainen on kaunista.

Kun nyt kerran olin saanut pingotusalustan levitettyä olohuoneen lattialle, päätin tarttua härkää sarvista. Tai siis huivia langanpäistä:

Ohje: Exploration Station

Lanka: La Bien Aimee Merino Single, Lanitium Ex Machina Glitter Sock, Handu Merinosukkis

Puikot: 4m

Langanmenekki: Ei harmainta hajuakaan

Ravelryssa: Exploring the greens and the blues

Kyllä se aikansa otti ja langanpäitäkin oli melkoisesti, mutta nyt se on valmis! Tosin olen edelleen sitä mieltä, että värit eivät sittenkään ole minua, joten tämä löytänee kodin jonkun ystäväni luota.

Urakastani innostuneena tartuin seuraavaan ufoon, joka olikin tosi nopsatekoinen:

Ohje: Babetten kaurapuuro

Lanka:Novita Riemu, Novita Isoveli

Koukku: 6mm

Langanmenekki: 116g

Ravelryssa: No onhan tää maanantai-iltakin ihan jees

Malli on todella koukuttava ja väriyhdistelmästä ei tullutkaan niin hirveä kuin olin etukäteen luullut. Silti tämä menee hyväntekeväisyyteen.

En saanut vieläkään tarpeekseni, vaan otin suunnakseni varpaista varteen neulottavat sukat:

Ohje: Evergrey

Lanka: Alize Superwash

Puikot: 2,25mm

Langanmenekki: 68g

Ravelryssa: Evergreen

Harvoin pingotan sukkia, mutta näiden kohdalla tein poikkeuksen ja kostutin sukkaplokkien kera ja annoin kuivua yön yli. Se kyllä kannatti, sillä näin varsinkin varressa pitsikuvio pääsee paremmin oikeuksiinsa. Hyväntekeväisyyteen menevät nämäkin, sillä omaan tassuuni verrattuna varpaiden kohdalle jää useampi sentti tyhjää tilaa.

Näiden lisäksi on tuoreempiakin tuotoksia, niitä sitten taas ensi postauksessa.

Neulomisiin ja pitäkää itsenne terveinä!

Rakkaudella,

manteliMinni

UFOja mä metsästän, osa 2

Ufojen metsästys jäi viime kuussa kesken, joten nyt lienee korkea aika jatkaa sitä. Seuraava tapaus on ollut työn alla kohta jo kolme vuotta:

Olen yhden Kapan aikanaan neulonut valmiiksi ja tätä toista aloittelin muistaakseni Neulefestarit-teemaisen KALin puitteissa. Syystä tai toisesta lace-vahvuisen langan tikuttelu kolmosen puikoilla ei jaksanut kovin kauaa kiinnostaa. Tekele on ehtinyt hautautua varmaankin useampaankin wippi-kasaan, mutta nyt yhytin sen samasta harmaasta laatikosta kuin edellisenkin ufopostauksen työt.

On sitä kuitenkin jo niin pitkälti valmiina, etten raaskisi purkaakaan. Pinkin kerän jälkeen olisi vuorossa tuo liilahtava, minkä jälkeen mahdollisesti keltaista ja tummanvihreää. Siis edellyttäen, että löydän kyseiset kerät jostakin. :D

Huiviputkelo pääsi majailemaan itse ompelemaani projektipussukkaan.

Harmaa laatikko osoittautui varsinaiseksi runsaudensarveksi, sillä myös seuraava tapaus löytyi sen kätköistä.

Näiden sukkien aloituspäivämäärää en ole näköjään merkannut ylös, mutta tagien mukaan se ajoittuu parin vuoden taakse. Tarkemmin sanottuna se on ollut touko-kesäkuussa, koska olen toukokuussa 2018 ostanut kyseisen ohjeen.

Paljon ei olisi enää tehtävää, toisesta sukasta varsi vain. Lanka houkuttelisi tällä hetkellä enemmän neulomaan huiveja (yllätys yllätys), mutta ei kyllä taida olla mitään järkeä lähteä yhtä jo valmista sukkaa purkamaan.

Myös tämän ufon vangitsin omatekoiseen pussukkaan.

Kolmas tämän postauksen tapauksista olikin sitten "erilainen nuori", sillä hän oli kätkeytynyt vallan eri paikkaan kuin muut. Tämän kyllä muistinkin metsästysretkeäni aloitellessa:

Olohuoneen nurkassa olevan laatikoston alalaatikossa majailee kohtalaisen epämääräinen sakki lankaa ja mitälie. Uskalsin silti mennä lähemmäksi:

Ja tadaa, kohde näkyvissä! Kyseessä siis tuo turkoosinkirjava mytty tuossa vasemmalla. Huolimatta siitä, että kyseessä on yksi lempiohjeistani, on tekele saanut ufoutua jo puolentoista vuoden ajan:

Marika Lepistön Babetten kaurapuuro -kauluri on mielestäni sikanopea tehdä, mutta jotenkin se jäi nyt alkutekijöihinsä:

Kodin tämä silmiähivelevän väriyhdistelmän omaava yksilö sai hupaisasta kalapussukasta. Plup, plump, molskis.

Nyt on viisi Ravelry-projektieni vanhinta UFOa esitelty. Toistaiseksi ne majailevat yhdessä olohuoneen ison hyllykön laatikoista. Jahka saan jonkun tai jotkut niistä valmiiksi, lähden uudestaan metsälle. Ei ne hyvin marinoituneet tekeleet nimittäin vielä tähän loppuneet.

Huivihullutukseni ei ole vieläkään mennyt täysin ohi, tosin nyt olen aloittelemassa myös taas sytomyssyjen virkkaamista. Niistä sitten seuraavalla kerralla.


Neulomisiin!



Rakkaudella,

manteliMinni

Kun huivituttaa

Oikein raikasta ja lumista maaliskuuta kaikille! Ainakin Jyväskylässä riittää tuota ihmeellistä ja kylmää talviainetta, kiitos eilisen koko päivän kestäneen sateen.

Mutta onhan toki talvessa hyviäkin puolia. Yksi niistä oli pari viikkoa sitten, kun pääsin ekaa kertaa osallistumaan Neulefestareiden Talveen. Aiemmin en ole kyseisessä tapahtumassa käynyt, vaikka Titityyssä tulee muuten kyllä pyörittyä.

Festareiden ansiosta sain myös pitkästä aikaa yökylään neuleystäväni Marin. Molemmat olemme olleet vuoden alusta langanostolakossa, mutta lankaa saa toki vaihtaa. Niinpä olimme sopineet, että Mari saa toisessa lankavarastopostauksessani esiintyneen mustan Fabel-kerän ja minä saan häneltä punaisen. Mutta mitä tapahtuikaan? Mokoma ketku halusi olla hyvä vieras ja toi pyytämättä ja yllätyksenä Fabelin lisäksi kerän Regian moniväristä sukkalankaa ja neljä kerää Rellanan Flotte Sockea! Voi kuinka julkeaa. :D

Ilta sujui rattoisasti skumpan ja laadukkaan tv-viihteen (eli sopivasti juuri silloin tulleen Nuija ja Tosinuijan) parissa. Uudet langat rupesivat kovasti houkuttelemaan, mutta pienessä sievässä ja väsyneenä ei kannata kovin monimutkaista ruveta väkertämään, joten päätin aloittaa vaihteeksi lohikäärmeenhäntähuivin. Ohjehan on mitä yksinkertaisin, mutta jostain syystä purin aloituksen pariinkin kertaan, kun en muka muistanut, mitä piti tehdä. Lopulta oli pakko kaivaa valmiiden töiden laatikkoa, josta onneksi löytyi huivi malliksi.

Ohje: Drachenschwanz

Lanka: Rellana Flotte Socke

Puikot: 4mm

Langankulutus: 137g

Ravelryssa: Lohikärmeinen

Huivi menee hyväntekeväisyyteen, todennäköisesti Lohtuhuiviksi. Ajattelin että malli on kaunis, mutta varsinkin tummanvihreästä langasta toteutettuna myös miehelle sopiva.

Koska tuo eka huivi valmistui muutamassa päivässä, innostuin taas huivien neulomisesta, suorastaan rupesi huivituttamaan.. Päätin seuraavaksi tarttua siihen punaiseen Fabeliin, joka sai seurakseen sen Regian sukkalangan. Tällä kertaa ohje oli vieläkin simppelimpi; ainaoikeaa, joka toisella kerroksella neljä lisäystä. Tätä posotetaan niin kauan kuin lankaa/hermoja riittää.

Ohje: Bongattu Facebookista Lohtuhuivien lähettiläät -ryhmästä

Lanka: Drops Fabel ja Regia 4 fach

Puikot: 4mm

Langankulutus: 100g

Ravelryssa: Kolmari

Tykkäsin tämän neulomisesta kovasti ja lankakin riitti hyvin, tosin olisihan tästä isompikin voinut tulla. Lohtuhuiviksi menee myös, varsinkin kun ohjeenkin olen asiaan liittyvästä ryhmästä bongannut.

Kolmiohuivin sain valmiiksi hiihtolomareissulla Turussa, joten olihan sitä heti perään taas uusi huivi aloitettava, nyt taas lohikäärmenhäntä:

Ohje: Drachenschwanz

Lanka: Novita Nalle

Puikot: 4mm

Langankulutus: 115g

Ravelryssa: Lohikärmeinen 2

Jos joku tätä lukeva ei ole vielä tähän viime vuosien hittihuiviin vielä tutustunut, varoitan: erittäin addiktoiva malli! Silmukkamäärä kasvaa tasaista vauhtia, mutta päättelyn avulla muodostuvat harjanteet tekevät hommasta mielenkiintoisen. Olen itse tehnyt yleensä 30 harjanteen huiveja ja tämänkin kohdalla iski ajoittain perinteinen "ihan vain seuraava harjanne vielä" -meininki. Vaaleansinisestä, viime kässämessuilta ostetusta Nallesta tehty huivi päätynee myös Lohtuhuiviksi. Mielestäni tässäkin on väri, joka sopii niin miehelle kuin naisellekin.

Vaaleansininen huivi valmistui reissusta palattuamme, mutta huivitus ei vieläkään talttunut. Seuraavaksi puikoille pääsivät reissussa varalla mukana olleet (koska eihän sitä nyt voi langan antaa loppua kesken) Alizen Superwash ja Dropsin Fabel:

Ohje: Bongattu Facebookista Lohtuhuivien lähettiläät -ryhmästä

Lanka: Alize Superwash ja Drops Fabel

Puikot: 4mm

Langankulutus: 148g

Ravelryssa: Kolmari 2

Jotenkin itse tykästyin tähän väriyhdistelmään kovasti. Sininen raita tuo harmoniaa ruskeankirjavaan lankaan, josta neulottu toinen raita luo yhtenäisen kokonaisuuden. Oma kehu paras kehu, mutta enhän minä noita lankoja ole värjännyt. Tällä kertaa halusin tehdä hieman isomman kolmion kuin edellisestä, mikä on myös osasyy sinisen raidan sijoittamiseen keskelle. Koska sinistä oli vain yksi kerä ja ruskeaa kolme, halusin kokeilla, minkä kokoisen huivin saisi noin 150 grammasta lankaa. Tikutin siis toisesta ruskeasta kerästä niin pitkälle kuin riitti ja kolmannen aloitin saadakseni viimeisen kerroksen ja päättelyn tehtyä. Vieläkin isomman haluaisin yrittää tehdä, mutta jo tämän kohdalla alkoivat kieltämättä ainoan 4-millisen pyöröpuikkoni rajat tulla vastaan.

Niin vain on nyt alkuvuodesta lankavarastoni huvennut vähän päälle kolmen kilon verran. Ai miten se on mahdollista, vaikka kävin festareilla? Kun on langanostolakossa, voi langan sijasta ostaa vaikka maailman cooleimman projektipussukan.

Toivolan Vanhan Pihan piirissä olevassa kellarissa oli Talisa Designin myyntipiste, josta tuijotellut yksisarvis-kissimirri ei vain jättänyt rauhaan, joten olihan hänet otettava mukaan. Kortit puolestaan ovat löytö Museokauppa Sparvinista, jossa tulin nyt käyneeksi ekan kerran, vaikka paikka on nykyisessä toiminnassaan ollut jo vuodesta 2012. Ehkäpä nyt, kun oli ulkopaikkakuntalainen mukana, oli sopiva hetki itsekin heittäytyä turistiksi.

No menikös se huivitus jo ohi? Ei ainakaan ihan vielä. Puikoilla tällä hetkellä kolmas kolmiohuivi, lankoina loput Alizen Superwashista ja pari eri sävyä Novitan Venlaa.

Tällaista tällä haavaa.

Rakkaudella,

manteliMinni