Vihdoinkin Ravelry-muistiinpanoja

Jee, vihdoinkin sain tänään aikaiseksi edistää Ravelry-muistiinpanojani. Mitään merkintöjä mulla ei ole siellä ollut, jos ei oteta lukuun linkkejä tämän blogin postauksiin. Eilen kotiuduttiin viikon joululomareissulta Turusta ja tänään avomies palasi töihin, joten itselle jäi runsaasti luppoaikaa ja päätin laittaa lankani muistiin tuonne Ravelryn stashiin. Hihhih, nytpä näyttää siellä olevan 27 eri merkintää. :-P Mutta suurin osa noista kyllä on vain yhden tai kahden kerän suuruisia. Merkitsemättä jäivät vajaat kerät ja sellaiset melkein täydet, joista vyötteet ovat jo huitsin nevadassa. Mutta eiköhän noista kaikista neulomalla tai virkkaamalla eroon pääse. Eri asia sitten on, että missä aikataulussa, ensi vuonna kun on muita, aika paljon isompia juttuja hoidettavana.... ;-)

Viimeiset valmiit kyjyt ja Hyvää Joulua!

Niin se vaan on taas Joulu ovella. Ja Kyjyn maaliviiva häämöttää. Yhdeksäntoista sain valmiiksi ja kahdeskymmeneskin edistyy hyvin puikoilla, tosin mahdoton sitä on kyllä huomiseksi saada valmiiksi ilman tauotonta puikkojen heilutusta ja hermoilua. Joten, hermoja säästääkseni päätin, että jospa saisin sen edes ennen vuoden vaihtumista valmiiksi. Siihenhän on vielä pikkaisen päälle viikko aikaa.

Mutta tässä nyt kuvat neljästä viimeksi valmistuneesta tekeleestä. Sen kummempia selostuksia en niistä jaksa kirjoitella, ehkä sitten myöhemmin. Jouluhommat odottavat.

Neulottu frillahame Novita Seitsemästä veljeksestä aloitettu 30.6., valmis 3.12.

Virkattu ja neulottu lukunuttu Novita Tico ticosta aloitettu 22.6., valmis 4.12.

Sepe-nalle Novita Luxus Cottonista aloitettu 30.6., valmis 9.12. Ylempänä kuva herrasta ilman päätä, oli ihan pakko laittaa, sen verran hurja näky. :D

Neulottu mekko Novita Rose mohairista aloitettu 9.7., valmis 15.12.

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin. Hyvää ja rauhallista Joulua kaikille!


Rakkaudella,
manteliMinni

Jouluinen välipala ja pienimuotoinen repsahdus

Eivät ole kyjyt kovin huimaavaa vauhtia tässä kuussa edistyneet. Syy on taas opiskelussa. Viime perjantaina oli tentti ja siihen yritin tietenkin lukea mahdollisimman paljon. Koska kaikki kyjyt ovat vähän siinä tilanteessa, että vaativat enemmän keskittymistä, päätin antaa itselleni luvan sortua pieneen välipalatyöhön.

Ja niinpä antauduin sitten taas yhdelle villitykselle, jota olin tähän mennessä seurannut sivusta:

Eli joulupallon sitten väsäsin. Ihan nättihän siitä tuli, vaikka ei täysin pallonmuotoinen olekaan. Kaipa harjoitus tekee sitten mestarin, jos jaksais näitä useamman tehdä.

Ja mitä tulee tuohon otsikossa mainittuun repsahdukseen, se on tässä:

Siis kymmenen kerää Puroa Aamurusko-sävyisenä ja yksi Nalle Luontopolku Kaarna -kerä. Että se siitä KyJyn lankavarastoa laihduttavasta vaikutuksesta. Ja mikä vielä mainiointa, oli näitä mentävä hakemaan Kirristä asti juuri tenttiä edeltävänä torstai-iltana. Kertaaminenhan on toki täysin yliarvostettua puuhaa. :-D Mutta puolustukseksi on todettava, että Puroa sai viidellä eurolla viisi kerää ja Kaarna tarttui matkaan, kun avomies totesi, että onpa kivan näköinen lanka, saisikohan siitä pipon. <3

Että tämmöisiä sivupolkuja täällä. Onneksi pääsen viikonloppuna Turkuun pakkoneuloositerapiaan ystäväni Evan luokse. Lankamaailman kautta, tietenkin. ;-)

Lokakuun saldo

Jonkin verran on taas vierähtänyt aikaa edellisestä kirjoituksesta. Mutta minkäs teet, kun on muitakin kiireitä. Opiskelu kyllä haittaa tällä hetkellä harrastuksia; pitäisi gradua puuhailla ja muidenkin kurssien tehtäviä työstää. Saahan sitä toki tyytyväinen olla siihen, että tekemistä riittää eikä tarvitse olla jouten.

Mutta on niitä käsitöitäkin valmistunut. Ihan en päässyt lokakuussa tavoitteeseeni, eli siihen, että olisin kuusi kyjyä saanut valmiiksi. Saldo jäi "vain" viiteen. Olisihan se kuudeskin, Seiskaveikasta neulottu frillahame, valmistunut, mutta eipä ole vielä sopivaa alustaa, millä sen pigottaisi, eikä rullalla olevaan helmaan oikein viitsi ruveta sitä röyhelöä neulomaan. Ja onneksi keskeneräisiä kyjyjä on enää viisi jäljellä ja aikaa melkein pari kuukautta. Tosin tämän kuun tavoitteena olisi saada nuo loput valmiiksi, jotta pääsisi joululahjojen kimppuun rauhassa. Saapa nähdä, miten käy. :-)

Näiden viiden nyt valmistuneen joukossa on taas joitakin yllättäjiä, joiden luulin jäävän ihan viimeisten keskeneräisten joukkoon. Mutta sitten vain yhtäkkiä alkoivatkin koukut ja puikot laulaa pikavauhtia.

Yhdestoista valmis kyjy on tämä virkattu pikkulaukku, joka meni synttärilahjaksi isoveljen avovaimolle. Tämä on pienempi versio Dropsin ainakin Neulomossa suuren suosioon kohonneesta mallista. Yritin keväällä aloittaa oikeankokoista Novita Miamista, mutta siitä olisi tullut ihan törkeän iso, joten tyydyin näin ensialkuun kokeilemaan pienempää versiota, muistaakseni puolella alkuperäisestä silmukkamäärästä. Mustasta puuvillalangasta punaisin koristein toteutettuna tästä tulikin aika ihku, jotenkin Punahilkka-henkinen. Kelpais kyllä itellekin. Täytyypi siis joskus ottaa uusiksi.

Seuraavana vuorossa olivat lapsen neulotut legginsit Novitan Nalle Kukkakedosta. Väri taitaa olla nimeltään Syreeni. Koko on 120cm. Ohje löytyy Novitan Syksy 2011 -lehdestä, tosin siinä se on toteutettu yksivärisistä Nalleista. Itse päädyin tähän väriin, koska sitä sattui varastossani olemaan runsaasti. Loput pari kerää lahjoitin sitten takaisin äidille, joka tehnee niistä vauvannuttuja. Muokkasin ohjetta sen verran, että neuloin lahkeet pyörönä saumoja vähentääkseni. Lahkeet näyttävät kuvassa hassusti eri pituisilta, mikä johtuu kai siitä, että housut on kuvattu sohvan selkänojalla. Nämä pökät matkustavat jouluna kummityttöni jalkoja lämmittämään.

Kolmastoista valmis tekele on Novita Miamista neulottu kerhokassi, joka menee joululahjaksi vanhemmalle kummitytölleni. Tämä työ oli yksi murheenkryyneistä; jotenkin en vaan meinannut tajuta, miten nuo nyörit olisi ohjeen mukaan pitänyt laittaa, jotenkin vaikutti sekavalta. Mutta yrityksen ja erehdyksen sekä huolellisen pohdinnan kautta siitäkin selvittiin. Kummityttö täyttää muuten tässä kuussa kymmenen vuotta, toivottavasti tällainen karkkimainen väriyhdistelmä vielä miellyttää. Ohje Novitan Kesä 2011 -lehdestä. Tähänkin tein sellaisen pikku muutoksen, että neuloin ensin nuo raidat ja sitten vasta yksivärisen osan, jolloin pääsin tekemään pohjasauman kolmen puikon päättelyllä, joka oman kokemukseni mukaan on kätevämpi kuin ompelu.

Neljäntenätoista sai viimein vuoronsa virkattu toppi, jonka piti valmistua jo kesällä Kreikan-reissua varten. Mutta sittenpä loppuivat aika ja lankakin kesken. Yllättävän paljon lankaa sain tuohon uppoamaan eivätkä varaamani 300 grammaa oranssia Cotton funia riittänetkään. Eipä hätää, piipahdus Lankamaailmassa Turussa toi helpotuksen asiaan. Ihan samanväristä lankaa en löytänyt, mutta ajaa tuo vaaleampi Sommargarnkin asiansa. Ohje löytyy Suuresta käsityölehdestä 6 - 7/2008, sen Pitsien parhaat -extraliitteestä. Hieman muhkeampi tästä tuli kuin lehden kuvassa, mutta aika kiva silti. :-)

Tässä vielä tarkempaa kuvaa tuosta erivärisestä helmasta:

Ja sitten viimeisenä lokakuussa valmistunut:

Novitan Seitsemästä Veljeksestä virkatut lapaset, jotka annan joululahjaksi eräällä parhaimmista ystävistäni. Kreikka-postauksessa taisinkin silloin mainita, mitä muuta samaiseen pakettiin päätyy. :-D Ohje näihin tumppuihin löytyy Virkun blogista. Loppujen lopuksi tosi ihana ohje, jota tulee varmasti kokeiltua uudestaankin, vaikka kohopylväiden virkkaaminen vaatikin opettelua ja ohje jossain kohdin hieman mietitytti. Taas oli yrityksen, erehdyksen ja pohdinnan paikka. Ja lopputulos aika hurmaava.

Tältä näyttää KyJy-listani sitten tällä hetkellä:


1. Virkattu ja neulottu lukunuttu Novita Tico ticosta (aloitettu 22.6.)
2. Etiopia-nuttu Novita Nalle Kukkakedosta (aloitettu 22.6., valmis 23.6.)
3.Virkattu vauvan nuttu Novita Nallesta (aloitettu 23.6., valmis 26.7.)
4. Etiopia-nuttu Novita Nallesta (aloitettu 23.6. valmis 27.6. )
5. Virkattu toppi Four seasons Cotton funista ja Marks&Kattens Sommargarnista (aloitettu 25.6., valmis 25.10.)
6. Virkattu pikkulaukku Four seasons Cotton funista (aloitettu 25.6., valmis 7.10.)
7. Neulotut lapsen legginsit Novita Nalle Kukkakedosta (aloitettu 28.6., valmis 12.10.)
8. Neulottu pitsihihatin Novita Nallesta (aloitettu 29.6., valmis 18.9.)
9. Sepe-nalle Novita Luxus cottonista (aloitettu 30.6.)
10. Neulottu frillahame Novita Seitsemästä veljeksestä (aloitettu 30.6.)
11. Neulottu viitta Katia Tirolista (aloitettu 2.7., valmis 21.8.)
12. Neulottu lapsen liivimekko Novita Seitsemästä veljeksestä (aloitettu 4.7., valmis 30.9.)
13. Virkattu vessapaperiteline Novita Miamista (aloitettu 8.7., valmis 23.8.)
14. Neulottu mekko Novita Rose mohairista (aloitettu 9.7.)
15. $5 in Paris Novita Rose mohairista (aloitettu 10.7.)
16. Neulottu kerhokassi Novita Miamista (aloitettu 13.7., valmis 16.10.)
17. Virkattu korvaläppäpipo Novita Softysta (aloitettu 15.7., valmis 16.7.)
18. Neulottu vauvan tilkkupeitto Katia New Orleansista, Novita Puro batikista ja Novita Miamista (aloitettu 18.7. , valmis 3.9.)
19. Virkatut lapaset Novita Seitsemästä Veljeksestä (aloitettu 18.7., valmis 26.10.)
20. Virkattu vessapaperiteline Novita Miamista (aloitettu 25.7., valmis 19.9.)


Loppuun vielä terveiset Turusta blogissa ennenkin vilahtaneelta Pingulta ja hänen kaveriltaan Nallelta, joka on saanut tassuihinsa hienot hihanauhat Novitan lankavyötteistä:

Neulomisiin!

Rakkaudella,

manteliMinni

Virta vie, virta tuo...

Oi voi, otsikko kuvaa tämän postauksen sisältöä niin monella tapaa. Aika tuulista on ollut kummassakin suosikkijoukkueessani. Urheilulehtikin kirjoitteli nettisivuillaan KaMan talousvaikeuksista ja siitä, mahtavatko saada ensi kaudeksi edes joukkuetta kasaan, kun suurin osa avainpelaajista on menossa muihin seuroihin. Ikävältähän tuollainen karkaaminen kuulostaa, mutta ilmeisesti asiat eivät KaMassa ole olleet kovinkaan hyvällä tolalla. Mutta ainakin seuran nettisivujen mukaan parempaan päin ollaan menossa. Ontuvaa budjettia on saatu paikattua ja uusia pelaajasopimuksiakin on tehty. Ensi kauteen ei lähdetä yhtä korkein tavoittein ja henkseleitä paukutellen kuin tänä vuonna.

Vaan eipä ole helppoa ollut Tepsilläkään. Ensimmäistä kolmen pisteen voittoa saatiin odottaa aina viime perjantaihin (12.10.) asti. Takkiin on tullut oikein urakalla. Mutta toki pieniä toivonpilakhduksiakin on nähty. 6.10. oli TPS - Ässät, josta saimme avomiehen kanssa hyvän syyn matkata Turkuun viikonlopuksi. Elokuussa avatun Lankamaailman sekä samana viikonloppuna pidettyjen kirja- ja ruokamessujen kautta koukattuamme pääsimme asettumaan mukavasti paikoillemme yhtä riviä alemmaksi kuin vanhempani (iskän voimakasta eläytymistä lätkäpeliin on hieman haastavaa sietää, jos istuu ihan vieressä). Tepsin jäähyn myötä porilaiset menivät ekassa erässä johtoon. TPS kuitenkin tasoitti toisessa erässä ja meni johtoon heti perään. Usko voittoon oli kyllä siinä vaiheessa tosi vahva. Mutta sitten kolmannen erän alkupuolella maalilla tuli ihan kauheaa sähellystä ja niinhän se lätty livahti Atte Engrenin selän taakse. Jatkoaikakaan ei tuottanut ratkaisua, joten voittomaalikisa oli edessä. Huonostihan siinä kävi. Mutta eipä siinä mitään, piste on aina kuitenkin piste. Ja hattu nostan kyllä Ässä-faneille, jotka käyttäytyivät ainakin ennakko-oletuksiini nähden todella asianmukaisesti eivätkä aiheuttaneet häiriöitä. :)

Heti tiistaina mustavalkonutut matkustivatkin sitten tänne J-kylään. Ja tottakai oli mentävä katsomaan. Äiti, iskä ja toinen isoveljistäkin tulivat mukaan. Olimme jo aikaisemmin ostaneet itsellemme liput ja saimme muulle poppoolle hommattua liput samasta katsomosta, kaksi ihan meidän paikkojen vierestä ja yhden muutaman penkin päästä. Ja oijoijoi, aivan Tepsin vaihtoaition vierestä:

 Paikat olivat todella kivat ja niiltä pääsi hyvin seuraamaan asioita, mihin ei samalla tavalla pysty Turkuhallin yläkatsomosta asti kiinnittämään huomiota, mm. miten nopeatempoisia vaihdot pelissä ovat. Pienenpienenä miinuksena tosin oli se, ettei toiseen päätyyn meinannut nähdä kunnolla, TPS:n valmentajakaksikko kun mokomat seisoivat penkeillään edessä. :-D

Ja tässä alemmassa kuvassa näkyy myös äitini, jota piti välillä naureskellen muistuttaa seuraamaan myös itse peliä. :-D

Ekassa erässä ei maaleja nähty ja tuntui kyllä varsinaiselta ihmeeltä, että sarjajumbo pystyi pitämään sarjajohtajan nollilla niin pitkään. Toisen erän puolivälissä omien verkot sitten soivat ja ajatuksena oli vain, että kunhan ei tuosta kovin paljon pahemmin repeäisi. Kun ei siltä myöskään alkanut näyttää, toivo Tepsin taistelutahdosta pysyi vireillä mielen toiveikkaimmassa sopukassa. Ja se toivo palkittiin pari minuuttia ennen kolmannen erän loppua Marko Anttilan tekemällä ylivoimamaalilla. Jatkoaika meni jännittäessä eikä jännitys kyllä helpottanut voittomaalikisaan mentäessäkään. Jatkoajalle päästäessä olin kyllä tosi tyytyväinen jo yhteen pisteeseenkin, mutta nälkä kasvoi syödessä. Voittomaalikisakin tuntui vain jatkuvan ja jatkuvan, kun ratkaisua ei meinannut useista yrityksistä huolimatta syntyä. Mutta sieltä se sitten tuli, Tepsille! Kyllä oli makeat kaksi pistettä. Oijoijoi! Tosin avomies ei ollut ihan niin hilpeällä tuulella, raukka kun joutui vieläpä kyydittämään autollista TPS-faneja.

Mutta mutta. Sitten tulikin tämän viikon maanantai. Tapani mukaisesti aattelin vain pistäytyä Iltalehden nettisivuilla lukaisemassa, jospa olisi tullut jotain kiinnostavia uutisia. Ja siinä se oli, ihan ensimmäisenä. Tepsin päävalmentaja Pekka Virta sai potkut! No, täytyy kyllä todeta sarkastisesti: Didn't see that one coming.... Pelillinen suunta näytti hieman olevan jo parempaan päin, mutta ilmeisesti muutokset tulivat vain liian hitaasti. Ei ole valmentajan osa aina helpoimmasta päästä. Ja vaikka vika ei aina välttämättä pelkästään valmentajassa olisikaan, valkku on aina kuitenkin helpompi vaihtaa kuin pelaajat.

Saapa nähdä, minkälaista uutta ilmettä Turkuun tuo uusi päävalmentaja Juha Pajuoja tiiminsä kanssa. Vaikka en mikään partaveitsenterävä lätkäanalyytikko olekaan, en ehkä pitäisi Ässien ja Ilveksen valmentamista kovin mittavina meriitteinä. Toki Pajuojalla on kokemusta myös valmentamisesta nuorten maajoukkueisa ja Mestiksessä. Sitäpaitsi, yrittänyttä ei laiteta.

Puolimatkan krouvissa!

Reippaasti yli kuukauden päivät on kulunut siitä, kun oon viimeksi tänne naputellu. Mutta onpa tässä paljon ollut puuhaakin. Yliopisto alkoi ja olihan se aika jännää aloittaa opinnot täällä, kun on tottunut Turun kuvioihin. Mutta ihan hyvin on alkanut ja graduakin pitäisi alkaa kirjoitella pikkuhiljaa. Aiheeksi valikoitui - yllätys yllätys - urheilujoukkueiden nimet, niiden rakenne ja nimeämisperusteet. Aika hyvin tytöltä, joka vielä ennen lukiota suhtautui asiaan asenteella "Urheilu on maailman syöpä". :D Saapa sitten nähdä, mitä siitä tulee. Varsinkin, kun huomasin, että Jyväskylän yliopistossa on aikaisemmin tehty yksi melko samanlainen gradu. Mutta kyseinen työ on vuodelta -94 tai -95, joten jos otan hieman eri näkökulman aiheeseen ja tuoretta aineistoa, en usko, että suurempia ongelmia tulee.

Muutakin on tapahtunut. Muutettiin nimittäin reilu viikko sitten uuteen asuntoon. Koko viikonloppu siinä hommassa menikin, vaikka matkaa olikin huima parisataa metriä! Kyllä siinä oli voimat koetuksella eikä se ihan ongelmitta sujunutkaan. Meni nimittäin anopin kanssa sukset hieman ristiin. Mutta eiköhän se siitä ajan kanssa. Ja nyt on sitten kaksikymmentä neliötä enemmän tilaa.

Mitä urheiluun tulee, pesiskesä on takana. Käytiin katsomassa naisten ratkaiseva finaali ja huonostihan siinä kävi. Kirittäret olivat suoraan sanottuna -ehhh- munattomia ja voitto meni täysin ansaitusti Lapualle. Mutta yleisöä oli paikalla tosi kivasti, kun ilmaiseksi pääsi sisään. Ja koska avomies oli saanut työpaikan kautta vip-liput, pääsimme syömään mahtavaa riistakeittoa, nams. Mikäs siinä sitten oli ollessa. Ja onhan sm-liigakin päässyt vauhtiin. Tepsillä tosin hieman yskähtelevästi; voittoja on tullut vain kaksi ja nekin jatkoajalla. Mutta pidetään peukkuja pystyssä. Lauantaina pääsen sentään paikan päälle Turkuhalliin (en suostu kutsumaan sitä HK-areenaksi) katsomaan TPS - Ässät -ottelua. Ja ensi tiistaina sitten Hipposhalliin. :P

Niin ja sitten itse asiaan: KyJy on kohdallani jo puolivälissä! Sunnuntaina sain kymmenennen työn valmiiksi ja enää kymmenen on kesken. Koska en oo pitkään aikaan kirjoitellut, tässä tulee neljän viimeisimmän työn pläjäys:

Neulottu vauvan tilkkupeiton idea lähti keväällä käsityömessuilta ostamastani Katian New Orleans -langasta. Alunperin siitä piti tulla baskeri tai muu pipo itselle, mutta se ajatus jäi toteuttamatta. Jotenkin tuntuu pipoja olevan tähän päähän jo tarpeeksi. KyJy-aloituksia tehdeassäni harkitsin joogasukkiakin, mutta eipä sekään tuntunut hyvältä idealta. Lopulta sitten käsiin etsiytyi myös yhdestä Novitan neulomon blogista voittamani Puro batik -lankakerä. Niistäpä saisi vaikka pienen tilkkupeiton, mutta mitä muuta lankaa seuraksi? onneksi varasto on sen kokoinen, että sieltä löytyi suht samansävyisiä Miami-keriä. Peittoon ei ollut ohjetta, vaan tein sitä ihan omasta päästäni. Dominotekniikkaa käyttäen en joutunut ompelemaan paloja yhteen, mikä oli iso plussa. Tämä oli myös yksi niistä KyJy-töistä, joihin syntyy himo ihan yllättäen. Kun yhden palan oli saanut valmiiksi, oli aloitettava toinen ja sitä vain ihan muutama kerros, kunnes hupsistakeikkaa, sekin oli valmis. Tämä tekele matkustanee jouluksi ilahduttamaan ystäväni kesällä syntynyttä tytärtä, jolle meni myös kolmantena aloitettu virkattu vauvan nuttu. :)

Tämä pitsihihatin kuuluu puolestaan hyväksi koettu ohje -osastoon. Yhden tällaisen olen aikaisemmin tehnyt, mutta sen selkäosuudesta tuli aavistuksen verran liian pitkä, joten päätin kokeilla uusiksi. Tällä kertaa myöskin sovelsin Novitan ohjetta (muistaakseni Kevät 2010) sen verran, että tason sijaan neuloin hihat pyörönä. Tällaisen pitkän pötkylän sivusaumojen ompeleminen kun on tuskaa. Nyt ainoat ommeltavat kohdat tulivat jousteen ja alareunan ainaoikeinneuleen yhtymäkohtaan. Tämä tulee ihan omaan käyttöön ja olen hyväksi todennut. Kuva ei muuten tee yhtään oikeutta Nalle-langan ihanalle värille. Oikeasti se on suloisen vaaleanvihreä, eikä tällainen epäämäräisen hailakka kahden viikon vanhan hernesopan värinen.

Seuraavana päivänä valmistui sitten vihreäsävyinen vessapaperiteline Miamista. Samalla itse sovelletulla ohjeella tehty kuin edellinenkin, sinisävyinen teline. Tämä yksilö menee 50-vuotislahjaksi anopin miehelle. Kuva ei vaan jostain syystä suostu asettumaan pystyyn, vaikka sen koneella muokkasinkin. Höh, olkoon sitten noin.

Tätä työtä sopii kuvailemaan yksi sana: prokrastinaatio eli suomeksi sanottuna viivyttely. Liivimekko tuli viimeistelyä vaille valmiiksi jo reilu kuukausi sitten, mutta koska hieman laiskotti noiden kukkien virkkaamisen ja olkainten kiinnittämisen kanssa, sain sen viimeisteltyä vasta sunnutaina. Mutta aika söpö siitä tulikin, eikö vain? Taas hieman sovelsin Novitan ohjetta (Syksy 2009); kiinnitin olkaimet ompelemalla ne kiinni koko matkalta, minkä ne ovat joustimen kanssa päällekkäin. Näin ne pysyvät mielestäni paremmin eivätkä näytä niin hassuilta venyessään ollessaan päällä. Lisäsin myös virkatut kukat olkainten päihin, koska äidin pohjattomasta nappikokoelmasta valitsemani napit olivat yksinään liian pienet. Tämäkin työ hyppää joulukuussa pukinkonttiin kummitytölleni. Hän oli itseasiassa meillä kylässä, kun tätä mekkoa tikuttelin ja pääsin sovittamaankin sitä hänen ylleen. Piti vain sitten selitellä, että kun saan mekon valmiiksi, lähetän sen pukille, joka jouluna antaa sen jollekin kiltille tytölle. Onneksi tuntui viisivuotiaalle selitys kelpaavan. :)

Tällaisia töitä tähän mennessä. Ja tältä näyttää tämänhetkinen listani:

1. Virkattu ja neulottu lukunuttu Novita Tico ticosta (aloitettu 22.6.)
2. Etiopia-nuttu Novita Nalle Kukkakedosta (aloitettu 22.6., valmis 23.6.)
3.Virkattu vauvan nuttu Novita Nallesta (aloitettu 23.6., valmis 26.7.)
4. Etiopia-nuttu Novita Nallesta (aloitettu 23.6. valmis 27.6. )
5. Virkattu toppi Four seasons Cotton funista (aloitettu 25.6.)
6. Virkattu pikkulaukku Four seasons Cotton funista (aloitettu 25.6.)
7. Neulotut lapsen legginsit Novita Nalle Kukkakedosta (aloitettu 28.6.)
8. Neulottu pitsihihatin Novita Nallesta (aloitettu 29.6., valmis 18.9.)
9. Sepe-nalle Novita Luxus cottonista (aloitettu 30.6.)
10. Neulottu frillahame Novita Seitsemästä veljeksestä (aloitettu 30.6.)
11. Neulottu viitta Katia Tirolista (aloitettu 2.7., valmis 21.8.)
12. Neulottu lapsen liivimekko Novita Seitsemästä veljeksestä (aloitettu 4.7., valmis 30.9.)
13. Virkattu vessapaperiteline Novita Miamista (aloitettu 8.7., valmis 23.8.)
14. Neulottu mekko Novita Rose mohairista (aloitettu 9.7.)
15. $5 in Paris Novita Rose mohairista (aloitettu 10.7.)
16. Neulottu kerhokassi Novita Miamista (aloitettu 13.7.)
17. Virkattu korvaläppäpipo Novita Softysta (aloitettu 15.7., valmis 16.7.)
18. Neulottu vauvan tilkkupeitto Katia New Orleansista, Novita Puro batikista ja Novita Miamista (aloitettu 18.7. , valmis 3.9.)
19. Virkatut lapaset Novita Seitsemästä Veljeksestä (aloitettu 18.7.)
20. Virkattu vessapaperiteline Novita Miamista (aloitettu 25.7., valmis 19.9.)

Pulkassa, paketissa, taputeltu

Nimittäin tämä pesäpallokausi niin KaMan kuin Kirinkin osalta. Ja voisi kai sanoa, että käytännössä joukkueet päätyivät tasatulokseen. Kankaanpää päätti kautensa kolmeen peräkkäiseen voittoon Alajärvestä ja Jyväskylä otti Sotkamolta takkiin neljä kertaa putkeen.
  Itse olin siis noiden karsintapelien aikaan nauttimassa Kreikan lämmöstä, enkä päässyt paikanpäälle matseihin jännittämään. Eipä olisi kyllä hermot kestäneetkään. Mutta onneksi appiukko piti tekstiviestien kautta meidät ajantasalla tilanteesta.
  Kyllähän se hyvältä tuntuu, että ensi vuonnakin saa suosikkijoukkuettaan kannustaa superissa. Vaikka hankalimman kautta se paikka tulikin ja kyseessä on lähinnä torjuntavoitto. Toivottavasti ensi kaudeksi saavat KaMassa kuntoon ne asiat, jotka joukkuetta ovat lehtitietojen mukaan hiertäneet. Talousvaikeuksia, keskinäistä eripuraa ja mitä vielä, ainakin Iltalehden mukaan. Ja mitä Kiriin tulee, olisi heillekin toki hieman parempaa kauden loppua halunnut. Vaikka toki itsekin olisi KaMankin nähnyt mieluummin ottamassa SoJyltä turpaan pudotuspeleissä kuin suoran kolmen ottelun voiton putoamiskarsinnoissa ja kun aikalailla tiedossa on ollut, että sarja pesiksen mahtiseuran vastustajana on melkoista taistelua tuulimyllyjä vastaan, olisi jyväskyläläisille suonut edes yhden voitetun ottelun. No, ei voi mitään ja pääasia kuitenkin on, että molemmat suosikeistani säilyttivät sarjapaikkansa.
  Ja onhan tässä kaudessa toki vielä jännitettävää jäljelläkin. Ratkaiseeko Sotkamo finaalipaikan jo tänään? Voittaako Vimpeli, vai pääseekö Joensuu taas yllättämään? Myös naisten puolella on jännitystä luvassa; ottelusarja Lapua - Pori on katkolla pohjanmaalaisille, Kirittäret - Viinijärvi puolestaan tasan 1 - 1. Luultavasti suuntaammekin rakkaani kanssa kello kolmeksi Hippokselle seuraamaan ottelua.
  Näillä mennään pesiksessä ja kunhan kausi on saanut huipennuksensa, onkin sitten jo SM-liigan vuoro. Kyllä sitäkin jo odottaa innolla. On mielenkiintoista nähdä, mitä tulee Tepsin otteista, nyt kun joukkueessa on kaksi ainakin paperilla tosi kovaa maalivahtia, Atte Engren ja Antero Niittymäki.

Lomaltapaluu ja 6/20

Nyt on sitten Kreikan-lomakin lomailtu ja kohta taas arki edessä. No, onhan mulla itselläni toki vielä viikko lomaa jäljellä. Mutta sitten pitäisikin taas todellisen puurtamisen alkaa; nimittäin opiskelut ja graduseminaari, hui!

Mutta vielä takaisin lomafiiliksiin. Matkaan lähdettiin lauantaina 11.8. Yöbussi matkakeskuksesta Helsinki-Vantaalle lähti jo 00.30., joten nukuttua ei tullut sinä yönä, mitä nyt torkuin bussissa. Hiukkasen mietitytti, mahtaisiko lento lähteä ajoissa, viime vuoden reissulla kun se taisi olla hulppeat seitsemän tuntia myöhässä. No, nyt se lähti kuitenkin aivan ajallaan, joten odotteluaikaan ei juuri muuta mahtunut kuin lähtöselvitys, turvatarkastus sekä pikaiset jogurtit kahvilassa.

Lennollakin olin varsin hyvää pataa ystäväni Nukku-Matin kanssa, joten matka taittui mukavasti ja nopeasti. Olin pukeutunut pitkiin, joskin pellavaisiin housuihin ja t-paitaan, silti perillä huokuva lämpö (kuulemma koko lomaviikkomme ajan oli noin 38 astetta) löi ällikällä. Matkatavaroita yli puoli tuntia odoteltuamme pääsimme bussiin ja sillä hotelliin. Ensimmäinen päivä meni melko lailla lepäillessä, emme edes jaksaneet mennä kovasti odottamallemme hotellin uima-altaalle. Illalla kävimme sentään syömässä ja ostamassa vesipulloja, vaikkakin vesijohtovettäkin olisi ollut ihan turvallista juoda.

Ulkomailla saattaa usein törmätä jos jonkinlaisiin englanninkielisiin kyltteihin, tämä seuraava huvitti kyllä suuresti:

Niin, että muistakaahan sitten olla tallaamatta lain päälle! :-D Tämä helmi löytyi aivan hotellimme pihalta ja on luultavasti vain puhdas kirjoitusvirhe tms. Tosin vieressä oli toinen, aivan samanlainen kyltti.

Sunnuntaina oli sitten vihdoin uima-altaan vuoro. Erikoista siinä oli se, että altaassa käytettiin merivettä. Ei siinä mitään, tosin huulet vain tuntuivat koko ajan siltä, kuin oli syönyt juuri pussillisen sipsejä. Altaassa kyllä viihdyttiinkin pitkin viikkoa ja sukellettuakin tuli, vaikka ei ollut tarkoituskaan. Kävi nimittäin yhtenä päivänä niin, että ukko-kultani sormus mulahti altaan pohjaan. "Mä vaan heilutin käsiäni näin ja sit se lipsahti". Onneksi pienen etsinnän jälkeen löysimme sormuksen ja aloimme miettiä, miten sen saisi ylös. Ei se ihan helppoa ollut, allas oli siinä kohtaa aika syvä ja suolaisessa vedessä ei voi sukeltaessa pitää silmiä auki eikä meillä ollut lasejakaan. No, parin yrityksen jälkeen onneksi onnistuimme ja sormus palasi oikealle paikalleen rakkaani vasempaan nimettömään. Sai kyllä murunen kuulla tapauksesta lopun viikkoa ja vähän väliä tarkistelin, että kulta kimalsi oikeassa paikassa.

Maanantaina kävimme tutustumassa Rodoksen kaupunkiin, jonne oli mukavan lyhyt bussimatka. Kaupungissa bongasin parikin lanka-/kangaskauppaa, mutta ostoksia ei vielä tarttunut mukaan. Reissulla huomasi senkin, että ei ole ihan helppoa käppäillä monta tuntia kaupungin katuja keskipäivän helteissä.

Tiistaina oli puolestaan hieman aktiivisemman päivän vuoro. Ylös hyvissä ajoin ennen seiskaa, pikapikaa aamupalalle ja sitten pysäkille odottamaan bussia, joka vei meidät retkelle Lindokseen ja Rodoksen vanhaan kaupunkiin. Lindoksessa kävimme tutustumassa vanhan linnoituksen raunioihin:

Näitä muureja katsellessa tuli mieleen Game of Thrones -sarja. Saattoi kuvitella olevansa Kuninkaansatamassa; kohta varmaan Joffrey, Sansa tai joku muu hahmoista pyyhältäisi ohitse. :-)
Muureilta oli upeat näkymät myös alas rantaan:

Lindoksesta matka jatkui sitten Rodoksen vanhaan kaupunkiin. Siellä pääsimme näkemään lisää hienoja muureja ja myös hieman paikallisten asukkaiden taloja. Oli kiva saada tietää, että vanhassa kaupungissa on jäljellä vielä muutakin kuin turistikrääsäkauppoja ja ravintoloita. Vanhassa kaupungissa, kuten muuallakin Rodoksen alueella näkyi myös paljon kulkukissoja:

Vaikka monet näistä kissoista ovatkin suomalaisittain hyvin laihoja ja voisi luulla, että nääntyneitä ja sairaita, asia tuskin on niin. Kreikan saaristossa lämmin ilma hellii eläimiä ja varsinkin turistikohteissa riittää aina ystävällisiä ihmisiä silittämään ja ruokkimaan katteja. Silti olisi tehnyt mieli napata joku niistä mukaan. :)

Keskiviikkona oli taas lepopäivä, joka kului altaassa pulikoiden ja lueskellen. Luin muuten matkan aikana yhteensä neljä kirjaa, lukutoukka kun olen. Toki ne eivät kovin paksuja olleet ja olivat aika jouhevaa luettavaa, mutta kuitenkin. Kaksi ensimmäistä, Kira Poutasen Rakkautta al dente ja Rakkautta on the rocks, suorastaan ahmin. Mainiota ja kepeää chick litiä. Seuraavan kirjan kanssa olikin sitten hieman pulmia. Kolmatta mukanani ollutta kirjaa en halunnut vielä "tuhlata", jotten oli turvauduttava hotellista onneksi löytyneeseen kirjahyllyyn, jossa oli muutama suomenkielinenkin teos. Ensimmäinen valitsemani kirja oli jonkinlainen trilleri, liian pelottava lomalukemiseksi. Toinen, Eat pray love, ei vaan uponnut mulle. Kolmannella yrittämällä valitsin kirjan nimeltä Yksinoikeudella Mad City. Se oli ihan ok ja siitä on 90-luvulla tehty Dustin Hoffmanin ja John Travoltan tähdittämä elokuvakin. Täytyypä joskus yrittää kyseinen pätkä katsastaa.

Torstaina suuntasimme taas kaupunkiin. Omalla ostoslistallani oli muutamia tuliaisia ja jotain kivaa itsellekin. Päämääränä olivat tietenkin ekaksi ne käsityökaupat, joista jo mainitsin. Yleensä en ole kovin suuri tekokuitulankojen fani, mutta nyt oli pakko ostaa neljä kerää hieman metallista säiettä sisältävää kreikkalaista lankaa, kaksi kerää punaista ja kaksi kerää vihreää. Jospa niistä saisi jotain pientä jouluista aikaan, kunhaan vaan kyjyiltä ehtisi. Toisesta kangaskaupasta kävin ostamassa siniset napit anopin villatakkia varten. Sen piti olla valmis jo kesäkuussa anopin 50-vuotissynttäreitä varten, mutta silloin ei oikeanlaisia nappeja löytynyt. Itseasiassa nappien ostaminen Kreikasta oli kultani idea, anoppi kun on myöskin suuri Kreikka-fani.
  Nappien jälkeen lähdimme metsästämään matkamuistoa, joka tulee joululahjaksi pitkäaikaisimmalle ystävälleni, jonka kanssa joka joulu vaihdamme paketit. Olin jo viime lomalla tällaista esinettä katsellut, mutta en silloin vielä rohjennut sitä ostaa. Ja kyllä vieläkin posket punoittivat kassalle mennessä; kyseessä kun on miehisen elimen muotoinen pullonavaaja! :-D Sen seuraksi ystäväni saa pakettiin kyjyn nro 19, eli virkatut lapaset, jotta rohkenee sitten avaajaa käyttää.
  Kun avaaja oli hommattu, oli hankintalistalla vielä yksi tuliainen, jota ei sitten ihan helpolla löytynytkään. Tarvoimme ja tarvoimme kaupungin katuja, mutta millään ei meinannut kirjakauppaa osua silmiin. Sattumalta sellainen kuitenkin viimein löytyi ja tovin miettimisen ja etsimisen jälkeen rohkenin mennä kysymään myyjältä. Sieltähän se löytyi, kaupan perimmäisestä nurkasta. Kreikankielinen Vanha testamentti. Se tulee joululahjaksi isälleni, joka on ammatiltaan pappi ja on ajoittain lueskellut muinaiskreikankielistä Raamattua.

Perjantaina olikin sitten edessä viimeinen kokonainen päivä ja se käytettiin pääasiassa löhöilyyn. Kun uimiselta ja korttien kirjoittamiselta kerkesimme, kävimme vielä kaupassa ja suoritin viimeiset tuliaisostokset. Kyllä sitä kamaa vielä ihan kiitettävästi löytyikin ja ihme, että saatiin ne kaikki mahtumaan matkalaukkuihinkin. Ostosten jälkeen vielä hieman lisää lepäilyä ja illalla syömään lähiravintolaan, jossa olimme käyneet keskiviikkonakin.

Ravintolasta näkyi merelle ja upeaan auringonlaskuun, joka tapahtui hämmästyttävän nopeasti. Mikäs siinä oli syödessä ja drinkistä nauttiessa. Lomalla nautitusta ruoasta vielä sen verran, että taidan olla hieman tapojeni orja. Tuli nimittäin viitenä iltana syötyä suosikkiannokseni, pasta carbonara. Ja vain kahtena iltana jotakin muuta. Ja, ei enää piiiiiiitkääään aikaan Spriteä tai 7-upia minulle, kiitos. Niitä kun juo joka ilta, niin johan riittää.
  Hotellissa vielä vaahtokylpy ammeessa ja pakkaamisurakka.

Lauantai-aamuna heräsimme vielä aamupalalle ja söimme minkä jaksoimme. Sitten vielä tarkistus, että kaikki tavarat ovat mukana ja ettei mitään ole jäänyt huoneeseen. Sitten bussiin ja lentokentälle. Lähtöselvityksen ja turvatarkastuksen jälkeen oli vielä sopivasti aikaa käydä täpötäydestä tax freestä ostamassa vähän herkkuja. Kone oli taaskin aivan ajallaan ja lento sujui melko nopeasti. Helsingissä ei onneksi tarvinnut kotiinpäin menevää bussiakaan kauaa odottaa. Koneessa ja bussimatkan aikana sain sitten luetuksi neljännenkin kirjan, Ulla-Maija Paavilaisen Äkkilähtö. Ihan ok sekin. Ja kertoi sopivasti matkatoimistovirkailijasta. :-D

Mutta mitä kyjyihin tulee, niin olisi pitänyt arvata. Pääsin kyllä ihan hyvin vauhtiin sen virkatun topin kanssa, mutta sitten taas väsyin siihen ja se sai jäädä odottamaan inspiraatiota Suomeen. Ja toisin kuin taisin myöskin lupailla, otin matkalle yhden käsityön mukaan. Sain edistettyä ensimmäistä kyjyä peräti seitsemäntoista isoäidinneliön verran! En olisi tuotakaan työtä mukaan ottanut, mutta rakkaani sanoi, että ota vaan joku käsityö mukaan. Hän ymmärtää minua niiiiiin hyvin. <3

Reissun jälkeen oon sentään pari työtä saanut valmiiksi. Valmiiden kyjyjen saldo nousee siten jo kuuteen ja lista näyttää nyt tältä:

1. Virkattu ja neulottu lukunuttu Novita Tico ticosta (aloitettu 22.6.)
2. Etiopia-nuttu Novita Nalle Kukkakedosta (aloitettu 22.6., valmis 23.6.)
3.Virkattu vauvan nuttu Novita Nallesta (aloitettu 23.6., valmis 26.7.)
4. Etiopia-nuttu Novita Nallesta (aloitettu 23.6. valmis 27.6. )
5. Virkattu toppi Four seasons Cotton funista (aloitettu 25.6.)
6. Virkattu pikkulaukku Four seasons Cotton funista (aloitettu 25.6.)
7. Neulotut lapsen legginsit Novita Nalle Kukkakedosta (aloitettu 28.6.)
8. Neulottu pitsihihatin Novita Nallesta (aloitettu 29.6.)
9. Sepe-nalle Novita Luxus cottonista (aloitettu 30.6.)
10. Neulottu frillahame Novita Seitsemästä veljeksestä (aloitettu 30.6.)
11. Neulottu viitta Katia Tirolista (aloitettu 2.7., valmis 21.8.)
12. Neulottu lapsen liivimekko Novita Seitsemästä veljeksestä (aloitettu 4.7.)
13. Virkattu vessapaperiteline Novita Miamista (aloitettu 8.7., valmis 23.8.)
14. Neulottu mekko Novita Rose mohairista (aloitettu 9.7.)
15. $5 in Paris Novita Rose mohairista (aloitettu 10.7.)
16. Neulottu kerhokassi Novita Miamista (aloitettu 13.7.)
17. Virkattu korvaläppäpipo Novita Softysta (aloitettu 15.7., valmis 16.7.)
18. Neulottu vauvan tilkkupeitto Katia New Orleansista, Novita Puro batikista ja Novita Miamista (aloitettu 18.7.)
19. Virkatut lapaset Novita Seitsemästä Veljeksestä (aloitettu 18.7.)
20. Virkattu vessapaperiteline Novita Miamista (aloitettu 25.7.)

Neulottu viitta Katia Tirolista. Ohje Novita Syksy 2007.
Tämä työ on ollut eräänlainen ikuisuusprojekti. Muistaakseni jo tuon lehden ilmestymisen aikoihin äitini ihastui tuohon ohjeeseen ja uhosi tekevänsä sen joskus. Lankakin löytyi Turusta Piikkopirran alennuskorista. Sitten se jotenkin jäi ja äiskän innostuksen laannuttua lupasin joskus tarttua niihin lankoihin. Työ jäi kuitenkin vielä pariksi vuodeksi muhimaan, kunnes päätin ottaa sen tämän vuoden KyJy-listalleni. Tätä oli kyllä hauska ja joutuisakin tehdä. Koska alkuperäisessä ohjeessa lankana on Novita Mambo, joka on Tirolia huomattavasti paksumpaa, tuli työstä aika paljon lyhyempi kuin alkuperäisestä mallista. Se onkin ehkä enemmän poncho tai hartialämmitin kuin viitta. Mutta kyllä ihan käyttökelpoinen. Jätin vain ohjeessa olleen nyörin tekemättä, koska sitä ei näin lyhyeen vaatteeseen tarvitse. Tälle olisi kyllä itselläkin käyttöä, mutta menee kuitenkin pukinkonttiin äidilleni.

Virkattu vessapaperiteline Novita Miamista.
Ohje tämäntapaiseen olisi ollut jossakin Novitan numerossa, mutta koska en itseltäni ei kyseistä lehteä löydy, enkä jaksanut sen vapautumista kirjastostakaan odottaa, oli vain sovellettava itse netistä löytyneitä kuvia katselemalla. Tämä on oikein sellainen yritys ja erehdys -työ, jota jouduin mittailemaan ja purkamaan moneen kertaan, mutta lopputulokseen olen kyllä tyytyväinen. Ihanasti sopisi meidänkin kylppäriin, mutta tämäkin menee pukinkonttiin, iskälle, koska vanhempienkin vessasta löytyy sinisen sävyjä. Onneksi yksi on nyt tehty, joten on hieman helpompaa tehdä toinen samanlainen listalla oleva. Se tulee puolestaan anopin miehelle, joka lokakuussa täyttää viisikymmentä.

Tulipas taas pitkä kirjoitus, toivottavasti joku jaksaa lukea.

Neulomisiin! :-)

Leuka rintaan...

... ja kohti uusia pettymyksiä. No ei vaiskaan. Aina on notkosta noustu. Hätä ei ole tämän näköinen ja niin edelleen. Niinhän siinä sitten kävi, että Kiri livahti juuri ja juuri KaMan ohi viimeiselle pudotuspelipaikalle ja KaMa joutuu karsimaan. Jyväskylä otti omasta ottelustaan täydet kolme pistettä ja Kankaanpää vain yhden hävitessään supervuorossa. Jos toinenkin piste olisi tullut, olisi tilanne mennyt toisinpäin KaMan paremman juoksusuhteen turvin. Mutta eipä voi mitään.

On vain katsottava eteenpäin ja kannustettava joukkuetta hyviin suorituksiin edessä olevissa peleissä. Tosin itse taidan kuitenkin matsien alkaessa olla nauttimassa Kreikan lämmöstä. :-D Ylemmät pudotuspelit alkavat jo huomenna ja torstaina olis sitten matsi Hippoksella. Saapa nähdä, uskaltaako mennä paikanpäälle. Yritin jopa vanhempiani houkutella mukaan, jospa nähtäisiin vähän Kirin höykyttämistä. Vaikka olishan se toisaalta kiva nähdä kotikaupungin poikien menestyvänkin pesäpallon suurseuraa vastaan. Ja ihan olisin täysillä hengessä mukana jos vain paikka olisi tullut jonkun muun kuin KaMan kustannuksella.

Ja puhtaasti urheilullisesta näkökulmasta pitää todeta, että näinhän niiden viimeisten paikkojen soisikin ratkeavan, mahdollisimman jännittävästi aivan viime hetkillä. Toivottavasti tätäkin kautta voi ilolla muistella jälkeenpäin. Kuten voi myös kautta 2004, jolloin KaMa oli myös aikalailla hiuskarvan varassa. Silloinhan joukkue pelasi Ykkösessä ja oli vaarassa pudota Suomensarjaan.

Kyseisellä kaudella Ykkösessä oli muistaakseni käytössä kahden lohkon järjestelmä ja lohkoilla oli erilliset sarjataulukot. KaMan lohko oli todella tasainen ja vaikka eivät erityisen kehnosti pelanneetkaan, sijoittuivat silti lohkon häntäpäähän. Toiseen lohkoon verrattuna, ja jos käytössä oli ollut yhteinen sarjataulukko, putoaminen ei olisi ollut lähelläkään.

5.8. mietimme kotona kuumeisesti, mitä tekemistä keksisimme sinä päivänä. Pitäisikö lähteä taas Helsinkiin tyhjentämään keväällä kuolleen ukkini asuntoa ja samalla Linnanmäelle vielä toiseksi päiväksi? Istuimme pähkäilemään pöydän ääreen ja siinä sitten isoveli sanoa paukautti, että lähdetään Jyväskylään katsomaan KaMan peliä Lohta vastaan. Seikka oli sillä saletti, tavarat autoon ja auton keula kohti Keski-Suomea. Matka kesti melkoisen monta tuntia ja oli niin kuuma sää, että allekirjoittaneella oli paidan virkaa toimittamassa toppimallinen bikiniyläosa. Heh, 17-vuotiaan tyylitajua. Piti oikein infopisteestä käydä kysymässä, missä Koskenharjun kenttä sijaitsee, sinne kun tietämättömän ja muualta tulleen lienee omin nokkinensa hieman hankalaa suunnistaa. Kenttä kuitenkin löytyi ja taisimme napata autosta vielä mukaan KaMa-lipun, jossa oli jokin ikivanha logo.

Ensimmäisestä jaksosta muistan sen verran, että taisimme olla suurinpiirtein ainoat KaMa-fanit paikanpäällä ja yleisö oli jokseenkin kovaäänistä ja töykeää. KaMa taisi olla hieman alakynnessäkin. Tilanne kuitenkin kääntyi, kun Jukka Lankinen (joka pelaa KaMassa edelleen, kävi vain yhden (?) kauden verran koettamassa taitojaan Tahkossa) sivalsi hienon läpilyönnin ja jakso päättyi vierasjoukkueelle 3 - 4. Toinen jakso päättyi lukemiin 2 - 3, joten tiukille voitto kuitenkin meni.

Tuon ottelun jälkeen eräs KaMan pelaajista totesi kaiken olevan nyt vielä omissa käsissä. Mutta viimeisellä kierroksella vastassa oli Imatra, joka taisi tuolloin olla ihan Ykköspesiksen huippuja, eli paljon ei jakoa KaMalla ollut, vaikka lukemat eivät murskaavat olleetkaan. Olimme tuotakin peliä katsomassa ja taisi siinä jo kylmä rinki muodostua takamuksen alle. Jostain kuulimme, että Lohikin oli hävinnyt viimeisen ottelunsa ja joukkueet olivat siten tasapisteissä. Kun olimme äidin ja iskän kanssa kotimatkalla pysähtyneet tavalliseen taukopaikkaamme Huittisten Heseen lohtuhampurilaisille, isoveli soitti, että uusintaottelu KaMan ja Lohen välillä pelattaisiin 11.8. Alajärvellä. Sinnepä siis.

Reissulla Alajärvelle yövyimme Kristiinankaupungissa suloisella pienellä leirintäalueella ja muistan vieläkin tummuvassa kesäillassa leijuneen jotenkin hyvin haikeamielisen tunnelman. Taisi olla kesän ja loman loppua ilmassa. No, se on urheilun kannalta sivuseikka. Jos oli viimeisen varsinaisen runkosarjamatsin jälkeen kylmää rinkiä pyllyn alla, niin eipä se Kitron stadionilla ainakaan häviämään päässyt. Ensinnäkin, ilma oli muistaakseni niin maan perusteellisen kylmä ja toisekseen niin tilastojen kuin omien muistikuvienikin perusteella KaMaa vietiin ekalla jaksolla kuin litran mittaa; 9 - 1. Toinen jakso heittikin asetelman onneksi taas nurin, juoksut KaMalle 2 - 14. Toki asiaa taisi auttaa Lohen pelaajan loukkaantuminen, olisiko ollut peräti lukkari. Eli paras teho pelistä taisi mennä jyväskyläläisiltä siinä. Jännitystä riitti kuitenkin vielä supervuoropariin asti. Muistaakseni KaMa oli ensimmäisenä sisällä ja sai aikaiseksi kaksi juoksua. Lohi ei saanut omalla vuorollaan yhtään. Oman muistini mukaan ottelun viimeinen palo tuli kolmoselle ja oli jokseenkin kyseenalainen. Olisikohan tuomarikin sitten jälkeenpäin myöntänyt siinä hieman hätäilleensä. Sitähän ei tiedä, olisiko peli päättynyt toisin, jos tuomio olisi ollut eri. No, paloksi se kuitenkin laitettiin ja riemu oli ylimmillään, tunnottomista varpaista ja vuotavasta nenästä huolimatta. Vielä muistan sellaisenkin yksityiskohdan, että kuuluttaja joutui useammankin kerran huomauttamaan pallopojille, että pitäisi tehdä töitä eikä vain istuskella. No, ymmärtäähän sen. Kahden ulkopuolisen joukkueen peli ei varmaankaan junioreita paljoakaan kiinnostanut.

Eihän se jännitys toki ihan kokonaan vielä ohi ollut. Uusintaottelun seurauksena Lohi putosi Suomensarjaan suoraan ja KaMa pääsi vielä karsimaan Vaasaa vastaan. Ensimmäinen peli Vaasassa meni vierasjoukkueelle niukasti 0 - 2 (0 - 1, 3 - 4). Toisessa, Kankaanpäässä pelatussa ottelussa ei sitten ollutkaan juuri hätää; molemmat jaksot KaMalle jääkiekkolukemin 6 - 1, 6 - 1 (nämä tulokset täytyi tarkistaa netistä, tässä kohtaa ei oma muisti ihan riitä).

Että tällaisia muisteloita. Pitkä sepustushan tästä tuli, mutta oli hyvä saada kirjoitettua tämäkin muistiin. Ja muistaa samalla, että on sitä ennenkin paineessa eletty. :-)

Ja vielä yksi juttu, josta olen ainakin omalla kohdalla kasvavassa määrin huolestunut. Nimittäin nämä Olympialaiset. Itse olen tähän mennessä ollut sitä mieltä, että urheilu - poislukien pesis ja lätkä - on jokseenkin tylsää, varsinkin telkkarista tuijotettuna. Tai jos sitä on pakko katsoa, niin vain lisähöysteenä ja tekosyynä käsitöiden tekemiselle. Mutta kuinkas sitten kävikään. Nyt kun parina iltana on muutaman tunnin kisoja katsellut, oon huomannut ihan jopa kiinnostuneeni urheilusta. Lähinnä toki juoksulajeista, mutta kuitenkin. On se niin jännää. Kuka selviää maaliin, millä ajalla, miten ylivoimaisesti, kuka hyytyy, tuleeko varaslähtöjä. Onneksi olympialaiset järjestetään vain kerran neljässä vuodessa. :-D

Näillä mennään taas.


Rakkaudella,
manteli-Minni

Veitsenterällä

Nyt on sitten miesten superpesiksen runkosarjan viimeinen kierros käynnissä. Jännissä tunnelmissa mennään, sillä viimeisen pudotuspelipaikan kohtalo ratkeaa vasta nyt. Ja kuin kohtalon ivana, tietenkin KaMan ja Kirin välillä. Tilastollisesti KaMalla pitäisi olla helpompi urakka Kiteetä vastaan kuin Kirillä JoMaa vastaan. Mutta niinpä vain jyväskyläläiset nappasivat jaksovoiton 0 - 1 ja Kankaanpäässä tilanne on 2 - 3. En osaa sanoa, paljonko pelaajia mahtaa tällaisessa tilanteessa jännittää, mutta itseäni fanina kyllä kutkuttaa melkoisesti. Kun tulokselle ei itse voi tehdä mitään, on vain jännitettävä teksti-Tv:n ja Järviradion nettilähetyksen varassa. No, pidän kovasti peukkuja pystyssä. Ja jos sekään ei auta, hukutan murheet Fazerin hasselpähkinäsuklaaseen. :-D

Loma ja 4/20

Joo-o, sinne meni melkein kolmen kuukauden työputki. Nyt on kukat nypitty ja kasteltu sekä ruohokin leikattu mun osalta. Eilen oli ensimmäinen lomapäivä ja kyllä tuntui hyvältä. Siellä ne muut edelleen hyörivät ja mulla ei ole kiire minnekään.

Ja muihin hyviin uutisiin: kaikki KyJy-aloitukset ovat nyt tehtynä! Neljä työtä on jo valmiinakin. Enemmänkin voisi olla, mutta ei ole ehtinyt. Jospa nyt lomalla sitten muutama taas valmistuisi. Tältä siis näyttää tämänvuotinen lista tekeleistäni:

1. Virkattu ja neulottu lukunuttu Novita Tico ticosta (aloitettu 22.6.)
2. Etiopia-nuttu Novita Nalle Kukkakedosta (aloitettu 22.6., valmis 23.6.)
3.Virkattu vauvan nuttu Novita Nallesta (aloitettu 23.6., valmis 26.7.)
4. Etiopia-nuttu Novita Nallesta (aloitettu 23.6. valmis 27.6. )
5. Virkattu toppi Four seasons Cotton funista (aloitettu 25.6.)
6. Virkattu pikkulaukku Four seasons Cotton funista (aloitettu 25.6.)
7. Neulotut lapsen legginsit Novita Nalle Kukkakedosta (aloitettu 28.6.)
8. Neulottu pitsihihatin Novita Nallesta (aloitettu 29.6.)
9. Sepe-nalle Novita Luxus cottonista (aloitettu 30.6.)
10. Neulottu frillahame Novita Seitsemästä veljeksestä (aloitettu 30.6.)
11. Neulottu viitta Katia Tirolista (aloitettu 2.7.)
12. Neulottu lapsen liivimekko Novita Seitsemästä veljeksestä (aloitettu 4.7.)
13. Virkattu vessapaperiteline Novita Miamista (aloitettu 8.7.)
14. Neulottu mekko Novita Rose mohairista (aloitettu 9.7.)
15. $5 in Paris Novita Rose mohairista (aloitettu 10.7.)
16. Neulottu kerhokassi Novita Miamista (aloitettu 13.7.)
17. Virkattu korvaläppäpipo Novita Softysta (aloitettu 15.7., valmis 16.7.)
18. Neulottu vauvan tilkkupeitto Katia New Orleansista ja Novita Puro batikista (aloitettu 18.7.)
19. Virkatut lapaset Novita Seitsemästä Veljeksestä (aloitettu 18.7.)
20. Virkattu vessapaperiteline Novita Miamista (aloitettu 25.7.)


Arvioisin, että noin puolet on pienempiä töitä ja puolet sitten vähän enemmän aikaa vaativia. Toivottavasti saan kaikki valmiiksi ajallaan. Esim. tuosta ensimmäisesti työstä on valmiina jopa yksi isoäidinneliö ja niitä tarvitaan yhteensä neljäkymmentä. :-D


Mutta tässä nämä pari valmista, joista en ole aikaisemmin kuvia ehtinyt laittamaan:

Korvaläppäpipo Softysta valmistui tosi nopeasti ja onkin siksi aika kiitollinen KyJy-työ. Muistelisin, että käytin 8mm bambukoukkua. Ohje löytyy Novitan sivuilta. Tein jo viime vuonna samanlaisen mustasta Crystalista ja Teddystä. Olin tosi tyytyväinen lopputulokseen ja olikin ihanaa vetää pipo päähän ekoilla talvipakkasilla. Valitettavasti samaa mieltä oli äitikin, jolle lainasin pipaa. Hän nimittäin ilmoitti ottavansa sen omaan käyttöönsä, kun se oli niin hyvä. Joten tämäkin yksilö menee sitten äiskälle, luultavasti pukinkontin kautta. Tulipa muuten mieleen, nyt kun Novita on tuonut Teddyn takaisin, että mitäköhän eroa sillä on Softyyn? Ovatkohan edes kovinkaan eripaksuisia.

Tämä nuttu nousee kyllä varmasti yhdeksi suosikeistani tämänvuotisella KyJy-listallani. Vaikka olikin näin pieneksi vaatteeksi aika suuritekoinen, niin lopputuloksesta tuli aika ihku. Erityisesti hihat tuottivat aluksi hieman harmia, sillä jos ohjetta olisi noudattanut aivan kirjaimellisesti, olisivat ne jokaisella kuviokerroksella vain leventyneet. No, työ sivuun vähäksi aikaa ja omat aivosolut käyttöön. 3mm koukku, ohje Bente Myhrerin ja Lilly Secilie Brandalin kirjasta Virkkaus Vanha konsti, uudet mallit. Kirjasta olen kovasti tykännyt ja tehnyt sen ohjeilla monta paria tossuja ja viime vuoden KyJyssä yhden toisenkin vauvannutun, joka meni ristiäislahjaksi kummipoikani pikkuveljelle. Tätä ohjetta olin jo katsellut pidemmän aikaa, mutta sopivaa saajaa ei ollut näköpiirissä. Kun sitten kesäkuussa eräs ystäväni sai tyttövauvan, tiesin heti, mitä tekisin lahjaksi. Olin vieläpä sopivasti juuri ostanut pari kerää vaaleanpunaista Nallea. Nuttu matkasi pikkuiselle ristiäislahjaksi isäni mukana, joka sai kunnian käydä tytön kastamassa. :)

Seuraavaksi pitäisi työn alle ottaa listan numero viitonen, toppi, jotta saisin sen käyttöön Kreikan-lomalle, jonne lähdemme 11.8. Jotenkin en oo tämän työn kanssa päässyt vielä sopivaan flow-tilaan, mutta toivon sen löytyvän automatkalla, kun viikonloppuna suuntaamme muutamaksi päiväksi Ranualle. Tuosta Kreikan-matkasta tulikin mieleeni, etten aio ottaa sinne mukaan yhtäkään käsityötä. Myönnän, koville se tulee ottamaan, mutta hyväähän se tekee vähän irroittautua niistäkin, että maistuvat taas paremmin. Enkä halua myöskään viedä aikaa rakkaani kanssa yhdessä olemiselta.

Näillä mennään tällä kertaa, katsotaan, mitä seuraavassa postauksessa sitten.


Neulomisiin!

"Sun silmäs aina mä muistan...

...niin yltäin murheen puistan
kun illoin panen maate,
on mielessäni aate:
minä sulle kihlat ostan
sinut vielä mä sylliin nostan
kun rakas niin olet sinä mulle
minä sulle haastelen:
tuu mun vaimoksen."

Nämä, yhden lempilauluni sanat, sain kuulla viikko sitten sunnuntaina poikaystäväni siteeraamina. Tuli kuluneeksi kolme vuotta ensitapaamisestamme ja illan kuluksi oli tarkoitus ruveta katsomaan dvd:tä. Poikaystäväni meni vielä vessaan. Jonkin ajan kuluttua aloin ihmetellä vessanreissun melkoista kestoa. Vessan ovi sitten avautuikin ja muruseni astui sieltä sanoen, että on asiaa. Laitoin sitten pikaisesti käsityöt pois ja istuuduin sohvalle. Rakkaani polvistui eteeni kukkakimpun kera. Sormukset käytiin ostamassa yhdessä seuraavana päivänä. Olo on yhtäaikaa hieman epätodellinen ja todella onnellinen. Rakastan. <3

Vapaasti Saku Sammakon sanoja muokkaillen: "Minni Manteli ei enää huomaakaan, että multaa on hänellä sormissaan..." :D

KyJy-päivityksiä ja huomioita

Niinpä vain kesä vierähti taas heinäkuun puolelle. Onhan se hurjaa, miten nopeasti se on mennyt, mutta jos aika kuluu vielä yhtä nopeasti tämän kuun, niin hyvä. Elokuussa on sitten lomailun vuoro. Kesäkuu meni siis työn ja kyjyilyn merkeissä. Nyt on töistä jo kymmenen eli puolet aloitettuina! Vielä kun jaksaisi toisen mokoman saatella puikoille tai koukulle, voisi sitten tosissaan ruveta kilkuttelemaan. Jotkut tempaukseen osallistuvat taisivatkin jo laskeskella, että aikaa on yhdeksän päivää per työ. Kuulostaa aika hurjalta, mutta uskon, että se onnistuu niin minulta kuin muiltakin. Ja onneksi on jo kaksi työtä valmiinakin.

Tässä nyt päivitetty KyJy-listani:

1. Virkattu ja neulottu lukunuttu Novita Tico ticosta (aloitettu 22.6.)
2. Etiopia-nuttu Novita Nalle Kukkakedosta (aloitettu 22.6., valmis 23.6.)
3.Virkattu vauvan nuttu Novita Nallesta (aloitettu 23.6.)
4. Etiopia-nuttu Novita Nallesta (aloitettu 23.6. valmis 27.6. )
5. Virkattu toppi Four seasons Cotton funista (aloitettu 25.6.)
6. Virkattu pikkulaukku Four seasons Cotton funista (aloitettu 25.6.)
7. Neulotut lapsen legginsit Novita Nalle Kukkakedosta (aloitettu 28.6.)
8. Neulottu pitsihihatin Novita Nallesta (aloitettu 29.6.)
9. Sepe-nalle Novita Luxus cottonista (aloitettu 30.6.)
10. Neulottu frillahame Novita Seitsemästä veljeksestä (aloitettu 30.6.)

 Kuvassa kyjy nro 4. Nuttu menee hyvän ystäväni isoveljen perheeseen, jonne on syksyllä syntymässä tyttö, kolmen pojan jälkeen. :-)

Tänään olisi määrä taas aloittaa seuraava työ, luultavasti neulottu viitta Novitan Syksy 2007 -lehdessä olleella ohjeella.

Tässä noin puolitoista viikkoa kyjyiltyäni olen tehnyt joitakin hauskoja huomioita asian tiimoilta.

1. Kun aloitan uuden työn, uppoudun siihen täysin enkä millään malttaisi aloittaa seuraavaa, mutta kun saan niin tehtyä, uusikin työ vie mukanaan.

2. Tämän vuoden KyJyyn ilmoittautuessani ajattelin pääseväni tempauksen myötä kätevästi eroon koko lankavarastostani. Hah! Nyt on jo puolet aloituksista tehty ja lankaa tuntuisi edelleen riittävän pienelle armeijalle (en tosin tiedä, mitä tai miksi sellaiseen kuuluvat neuloisivat).

3.  Ilmoittautumisen jälkeen tein kovalla innolla listan, johon jäi vain viisi täysin tyhjää kohtaa; ei ollut lankaa tai ideaa, mitä tehdä. Nyt lista on kuitenkin elänyt melko lailla ja voipi olla, että jokunen alkuperäisellä listalla ollut työ tai lanka tippuu pois oottelemaan otollisempia aikoja.

4. Kyjy-töiden ja lankojenkin runsauden vuoksi on minuun on tainnut iskeä jonkinlainen lanka-plääh. Muutamassakin kaupassa on tullut pistäydyttyä ja ihania lankoja on ollut tarjouksessa, mutta ei vain ole yhtään tehnyt mieli. Ei sinänsä huono asia, tekee hyvää niin lompakolle kuin asunnollekin, joka on muuton jäljiltä aika täynnä tavaraa, josta langat muodostavat merkittävän osan. :-D

5. Kolmesta edellisestä kohdasta johtuen olen jo ruvennut haikailemaan, joskohan ensi vuoden alussakin järjestetään UWA ja mitäköhän ensi vuoden KyJyssä voisi tehdä. Joopa joo, Minni-neiti on nyt hyvä ja rauhoittuu ja keskittyy vaan käsillä oleviin töihin.

Strömsön Maila

 Voi voi. Eipä ole onnetar juurikaan hymyillyt KaMalle tässä kuussa. Tappiolaariin on satanut aika huolella eikä pisteitä ole tainnut tulla kuin yksi (ihan varma tuosta asiasta en kylläkään ole). Pelaajia on ollut loukkaantuneena, mikä on varmasti vaikuttanut tilanteeseen huomattavastikin. Ja pari päivää sitten tuli vieläpä sellainen uutinen, että seura on purkanut sopimuksensa Antti Vihtkarin kanssa. Ratkaisu tapahtui uutisten mukaan hyvässä yhteisymmärryksessä ja juontui perhesyihin. Tuollaisten syiden kanssa on tietenkin paha ruveta kiistelemään ja on toki ymmärrettävää, ettei joukkueelle pysty antamaan parastaan, jos asuu Helsingissä asti. Niin, ja saahan järkyttävästä tragediasta toipuva Hyvinkään Tahkokin taas lisävahvistuksen.

KaMa majailee sarjataulukossa tällä hetkellä kolmanneksi viimeisenä, Alajärvi hengittämässä niskaan vain pisteen päässä. No, toivotaan että tarvittava ryhtiliike löytyy ja peli alkaa sujua niinkuin Strömsössä. Aurinko paistaa, linnut laulavat ja kenttä rullaa. :-D Ja vaikka parempia aikoja on nähty, ei ole mitään syytä luovuttaa. Edelleenkin juon töissä joka päivä veteni KaMa-juomapullosta. Ylpeydellä.

Jyväskylässä sentään pyyhkii hieman paremmin. Tämän kuun alkupuolella kirjoittelin vähän huolestuneena Kirin tilanteesta, joka ei ainakaan parantuisi edessä olleen Kankaanpään-reissun myötä. Ja kuinkas sitten kävikään. Pisteet napattiin KaMalta niin vieraissa kuin kotonakin. Ja onhan niitä tainnut tulla muualtakin. Nyt nuo kaksi joukkuetta ovat sitten vaihtaneet paikkoja sarjataulukossa kuun alun tilanteeseen verrattuna. Toki on mukavaa nähdä uuden kotikaupunkini joukkueen menestyvän, kunhan se ei vain tule KaMan kustannuksella. :-D

Riemuisa uutinen tältä suunnalta on myös Hippoksen pesisstadionhankkeen nytkähtäminen taas eteenpäin. Päivän Keskisuomalaisessa kerrottiin, että suunnitelmissa on kentän kääntäminen toisinpäin sekä uusi, kokonaan katettu katsomo kahvila- ja vip-tiloineen. Hurraa-huuto sille! Nykyinen piikkareilla loppuun tallattu ja hajoamassa oleva (lautoja poikki/repsottaa useasta kohdasta) katsomorakennelma, jota ei yhtä pikkuruista kohtaa lukuunottamatta ole katettu sateen varalta mitenkään, ei nimittäin ole viihtyisä kenenkään näkökulmasta. Uudistuksen myötä tulee toivottavasti ja todennäköisesti parannusta myös lippuluukun sijaintiin, jota nykyisellään on melkein mahdotonta löytää pusikosta katsomon alta. Muutos ei tosin vieläkään ole varma, sillä rahoituksen osalta päätös tehdään vasta syksyllä. Tietenkään en lähtisi noita rahoja ottamaan ihmisten perushyvinvoinnista tai koulutuksesta, mutta pidetään peukut pystyssä, että rahat jostain löytyvät. Toisihan uusi kenttä ja katsomo varmasti jyväskyläläiselle pesäpallolle nostetta, jota ainakin miesten puolella tarvittaisiin. Kovasti odotan ratkaisua ja sitä, että pääsisin kokemaan uusia pesiselämyksiä kotikaupungissa. Olen juuri siis virallisesti muuttanut tänne (osoite ja suurin osa tavaroista siis), siksi tämä "lässytys" uudesta kotikaupungista. :-)

Näillä siis mennään toistaiseksi. Ehkäpä tänäänkin suunta vie Hippokselle tarkastamaan, josko Kiriä  onnistaisi Joensuun Mailaa vastaan.

 Loppuun vielä muutama kuva kauan odottamistani KaMa-peleistä:

Lauantai 9.6. KaMa - SoJy.
Niin kaunis ilma oli aiemmin päivällä (ainakin Tuurissa, jossa piipahdimme ennen peliin suuntaamista) ja sitten matsissa satoi. Eikä pelikään mennyt kovin kummoisesti. Eipä se edes tuntunut ottelulta ollenkaan; Sotkamo teki sen verran kuin piti, ja KaMa oli voimaton. Mutta olihan se kuitenkin kiva pitkästä aikaa olla Pohjanlinnassa.

Tuomareiden ratkaisut ottelussa puhuttivat ajoittain:

Tiistai 12.6. Kiri - KaMa. Silloinkin satoi ja oli kylmä. Ja lopputulos ei-niin-kiva KaMan kannalta. Oli kyllä aika outo tunne olla kannattamassa vierasjoukkuetta kentällä, jossa on yleensä tottunut taputtamaan kotijoukkueen suorituksille. Samat ihmiset, joiden kanssa on yhdessä hurrannut Kirille, ottivat nyt kovasti päähän. Oi niitä pieniä veitseniskuja, joilta muun katsomon taputukset silloin tuntuivat. :-P

KyJy-startti

Voi että, kyllä olin täpinöissäni torstai-iltapäivällä, kun auton nokka kääntyi kohti Jämsänkoskea Juhannuksen viettoa varten. Mukaan oli hyvän ruoan lisäksi tietenkin pakattu käsityökassi erinäisine lankakerineen. Mutta voi sitä odottamisen tuskaa! Vielä kolme ja puoli tuntia, puolitoista tuntia, puoli tuntia... Kun kello alkoi lähestyä puolta, halailin rakastani innokkaasti ja kuiskuttelin, että "Kohta saa ottaa koukun käteen!" Paikalla ollut poikaystävän siskon poikaystävä veti lausahduksesta tietenkin omat johtopäätöksensä, hmm. (joillakin on sitten likainen mielikuvitus, ei minulla vaan. :-D) Kun perjantaita oli sitten viimein noin viitisen minuuttia ehtinyt kulua ja aloittelimme leffan katsomista (mikä kyllä keskeytettiin jo aika alkupuolella, kun silmät alkoivat kaikilla lupsua pahaenteisesti) otin virkkuukoukun käteen ja pääsin aloittamaan oman KyJy-urakkani virkkaamalla Tico ticosta neliön, josta kavereineen pitäisi aikanaan tulla lukunuttu.

Kunhan yö oli saatu nukuttua, aloitin toisenkin työn, Etiopia-nutun keltaisesta Nalle Kukkakedosta. Tuo työ ehtikin jo sitten seuraavana päivänä valmiiksi:

Nuttu menee kotipaikkakunnalleni Särkisaloon, eräälle tuttavaperheelle, jonne on kuulemma loppuvuoden puolelle haikara lennähtämässä.

Lauantaina aloitin kolmannenkin työn, virkatun nutun Nallesta ystäväni vauvalle, joka saapui maailmaan 8.6. Ja kunhan kotiuduimme Jyväskylään lauantai-illalla, aloitin vielä toisenkin Etiopia-nutun, senkin Nallesta.

Yhteensä KyJy-aloituksia on tähän mennessä syntynyt kuusi, joista yksi on jo siis valmistunutkin. Kauheasti on vielä ideoita ja lankaa sitäkin enemmän. Tästä se lähtee! :-)

Tässä tämänhetkistä listaa töistä:

1) Virkattu lukunuttu Novita Tico ticosta (aloitettu 22.6.)
2) Etiopia-nuttu Novita Nalle Kukkakedosta (aloitettu 22.6. valmis 23.6.)
3) Virkattu vauvan nuttu Novita Nallesta (aloitettu 23.6.)
4) Etiopia-nuttu Novita Nallesta (aloitettu 23.6.)
5) Virkattu toppi Four seasons Cotton funista (aloitettu 25.6.)
6) Virkattu pikkulaukku Four seasons Cotton funista (aloitettu 25.6.)

Luksusviikonloppu

Shampanjaa ja vaahtokarkkeja? Huristelua limusiinilla? Äkkilähtö etelään? Ei mitään edellämainituista, vaan nukkumista yhteentoista, puolentoista tunnin päiväunet puolitoista tuntia heräämisen jälkeen, leffaan oman kullan kanssa. :) Aika paljon enemmän viikonloppuja on oppinut arvostamaan nyt, kun on viikolla säännöllisessä työssä.

Ja luksusta ainakin itselleni oli myöskin muistaa viideltä, että tunnin päästä alkaa pesäpallomatsi ja vielä ehtiä siihen hyvin. Eipä ennen tällaista mahdollisuutta juuri ollut; asuinpaikkakunnalta kun saattoi olla peliin kolmekin tuntia matkaa.

Mutta se eilinen peli, Kiri - Kossu sitten. Jeah. Kiri tuli ensimmäiselle jaksolle aiempaa huomattavasti pirteämmällä otteella ja onnistuneita kotiutuksiakin saatiin aikaiseksi kolme kappaletta. Kossulla ei ollut mitään jakoa, etenijät palaa napsahtelivat tasaiseen tahtiin ja jakso päättyikin 3 - 0. Tämä antoi tietenkin toivoa toista jaksoa ja ekaa kolmen pisteen voittoa ajatellen. Kuinkas sitten kävikään. Melkeinpä voisi sanoa asetelmien kääntyneen päälaelleen. Juoksut 1 -2 ja superiin. Superissa Kiri saikin sitten kaksi juoksua ja olo tuntui jokseenkin turvatulta. Ei Kossu varmaankaan saisi kahta juoksua tehtyä yhdessä vuorossa. Ajotilanne kuitenkin syntyi ja meinasin juuri todeta poikaystävälleni, että tästä nyt palo tai kaksi, tai sitten Kossu tekee ajokunnarin. Joo-o, täytyis vaan pitää pensselit piilossa ja olla maalaamatta piruja seinille. Takarajan tuntumaan singahtanut lyönti hämmensi Kirin molemmat kopparit, joilta pallo pääsi pahasti ohi. Juoksut 2 - 4 ja Kirille vain yksi piste.

Eipä näytä Kirin tulevaisuus kovin ruusuiselta. Seitsemän peliä, neljä pistettä ja pudotuspeliviiva jo kuuden pisteen päässä. Enkä usko, että tilanne huomennakaan helpottuu, kun matkustavat Kankaanpäähän. ;D

Viimeksi taisin ihmetellä sitä, etten ollut aikaisemmin käynyt pesismatsissa yksinäni. Nyt on toinenkin harvinainen tapaus kohdallani pesiksen suhteen. Kesäkuu on jo ehtinyt neljänteen päivään, enkä oo kuluvalla kaudella nähnyt vielä ainuttakaan KaMan peliä! Iiks. Enkä vielä huomennakaan pääse helpottamaan tilannetta. Kankaanpäähän kun on kolmen tunnin matka ja työt loppuu vasta varttia yli kolme. No, toivottavasti pääsen peliin lauantaina (KaMa - SoJy) tai viimeistään ensi viikon tiistaina, kun KaMa saapuu tänne Jyskylään. Sitä matsia en aio missata. Poikaystävän kanssa on jo nyt kovat väittelyt käynnissä siitä, kumpi joukkue sen pelin voittaa.

Käsityörintamalle puolestaan kuuluu ihan normaalia. Kovasti mieli polttelisi jo KyJy-töitä tekemään. Uusia töitäkään ei viitsi nyt ennen tempausta aloittaa, mutta onneksi muutama keskeneräinen on vielä tuskaa helpottamassa. :) Tällä viikolla pitäisi saada valmiiksi ja pakettiin anopille 50-vuotislahjaksi vaaleansinisestä Rose mohairista villatakki. Sen jälkeen taidan käydä kaverin YO-lahjan, virkatun huivin, kimppuun. Sitten olisi vielä 110cm -kokoinen slipoveri poikaystävän serkun pojalle 5-vuotislahjaksi sekä tunika Rose mohairista ihan vaan omaksi iloksi. Eli hommaa riittää. Ja voihan sitä myöskin pitää pienen käsityöpaaston. ;)

Ihanaa, kohta pääsee taas kyjyilemään! :)

Ilmoittauduin juuri äsken tämän vuoden KyJyyn eli Kesäyöstä Jouluyöhön -tempaukseen. Tavoitteena on siis aloittaa 20 uutta käsityötä aikavälillä 23.6. - 6.8. ja saada ne valmiiksi viimeistään 24.12. Eipä kovin pahalta kuulosta.

Osallistuin KyJyyn jo viime vuonna ja tykkäsin kovasti. Tuolloin töitä piti tehdä 24. Kaikki aloitukset sain kyllä tehtyä, mutta valmiita töitä taisi tulla vain 16. Koska lankavarastoa on taas vuoden aikana kertynyt kiitettävästi, aloin haikailla tämänvuotisen tempauksen perään. Tarkkailin viime vuoden KyJy-blogia, mutta siellä ei näkynyt infoa asiasta. Mutta tänään bongasin Novitan sivuilta Miä kuon -blogista tämän napin. Jeee!

Nappiin pitäisi saada jotenkin linkitettyä KyJy2012 -blogin osoite, mutta en sitä osaa. Mutta kyseinen blogi löytyy siis osoitteesta http://www.kyjy2012.blogspot.com/.

Nyt vaan sitten väsäämään listaa tehtävistä käsitöistä ja puikot ja koukut tanaan juhannusaattoa varten. :D

Kerta se on ensimmäinenkin

Jopas jotakin. On pitänyt tähän ikään (huimat 24,5 vuotta) elää, että tämäkin tapahtuu. Tänään oon nimittäin menossa ekaa kertaa ihan yksikseni pesismatsiin. Kun rupesin asiaa miettimään, niin aina on ollut joku seurana. Koko perhe, iskä tai äiti (kyllä, kerran matkustimme äipän kanssa kahdestaan bussilla Turusta Jokioisille pelkästään katsomaan KaMan matsia) kaveri tai poikaystävä. Mutta tänään poikaystävällä sattuu olemaan sählyssä harjoituspeli samaan aikaan eikä mulla ole täällä Jyväskylässä vielä sellaisia kavereita, joita voisi houkutella mukaan. Onhan se vähän harmi, mutta toisaalta, liputkin olivat ilmaiset. K-kauppa tarjosi niitä asiakkailleen. Hieno homma. :)

Mutta täytyy siis tyytyä omaan hohdokkaaseen seuraansa, napata suklaapatukka ja pillimehu evääksi ja suunnata Hippokselle katselemaan Kirittärien ja Rauman Lukon välistä ottelua. :)

Miten tällaista voi tapahtua? :(

Lauantai-aamupäivällä olin lähdössä Kipakoiden neuletapaamiseen Mäki-Matin perhepuistoon (Oli muuten kivaa, suosittelen julkisilla paikoilla neulomista ja neuletapaamisia kaikille!) ja päätin nopeasti vilkaista uutiset netistä. Molempien iltapäivälehtien etusivuilla kerrottiin Hyvinkäällä perjantaiyönä tapahtuneesta ammuskelusta, jossa oli kuollut yksi henkilö, nuori nainen, ja loukkaantunut useita. Mielessä kävi silloin, että Hyvinkäähän on pesäpallokaupunki (useita pelejä olen itsekin käynyt Pihkalassa katsomassa), mutta siihen se ajatus sitten jäikin.
    Kahden maissa sain sitten poikaystävältä tekstarin, että ammuskelussa oli kuollut toinenkin ihminen, Tahkon pelaaja ja että myös loukkaantuineiden joukossa oli kaksi pelaajaa; joukkue oli ollut juhlimassa kauden alkua. Veti kyllä mielen äkkiä aika vakavaksi. Vaikka en uhreja tunnekaan, murhe tuli lähemmäksi, kun se koskettaa itselleni niin rakasta lajia ja sen harrastajia. Ja tietenkin täytyy myös muistaa, että yksikin kuolonuhri on liikaa. Toivottavasti niitä ei enää enempää tämän tapauksen jäljiltä tule.
    Kaksi nuorta elämää päättyi aivan liian aikaisin järjettömän, selittämättömän teon seurauksena. Elämät, joiden seuraavana kohokohtana olisi ollut valmistuminen ammattikoulusta ensi perjantaina. Toivon enkeleitä uhrien omaisille ja läheisille sekä erityisesti myös ampujan perheelle, joka on joutunut keskelle aivan kamalaa tilannetta.
    Kävin äsken adressit.com:issa allekirjoittamassa adressin Topi Koistisen muistolle. Lepää rauhassa.

Hehkuttelua

Ai että. Toinen työpäivä on ohi (hauikset huutaa hoosiannaa kahdeksan tunnin haravoinnin jälkeen), ruoka on kohta valmista ja syömisen jälkeen nokka kohti Hipposta, jonne katsomaan pesiskauden eka peli Kirittäret - Ylihärmä! Kyllä tätä on odotettukin. Niin pesäpallokautta kuin kesätöitäkin. :D

Se on siinä!

Tässä Suomi - Slovakia peliä (onpa taas aika nihkeä matsi) toisella silmällä seuratessa onkin hyvin aikaa laittaa tänne kuva kokoelmasta, joka on viimeinkin täydellinen. Jess! Rahaa siihen kyllä meni ja useita kymmeniä avattuja pääsiäismunia. :D Niinkuin aiemmin taisi tulla mainittua, täydellisyys oli kiinni lähinnä tuomareiden runsaudesta ja tepsi-ukkeleiden lähes mystisestä vähyydestä. Mutta päivänä muutamana pääsiäisen jälkeen eräässä karkkikaupassa SM-liiga -munat olivat tarjouksessa ja kolme niitä lähti mukaani. Tässä vaiheessa kokoelmasta puuttui enää kaksi hahmoa, TPS ja SaiPa. Mahtoi olla kanssamatkustajilla bussissa ihmettelemistä, kun tällainen muuten suht fiksun näköinen humanistiopiskelija kaivaa kassistaan suklaamunan ja avaa sen innoissaan saman tien. Ja tadaa, tepsihän se siellä oli, vihdoin ja viimein! Oli jopa jäätävä bussista kesken matkan pois, jotta pääsin kertomaan uutisen töihin menossa olleelle äidillenikin. :D Perille päästyäni avasin toisen munan ja sieltä taisi tulla Kärpät. Voisikohan jäljellä olevassa munassa olla viimeinen puuttuva osa? Kyllä, Lappeenrannan ylpeyden logolla varustettu muovihemmohan siellä lymyili.

Kieltämättä tuli hieman tyhjä olo, kun tajusi, että intensiivinen keräilyurakka olikin sitten ohi. Joopa joo, ikäähän meillä keräilijöillä ei olekaan kuin vasta 24 ja 28 vuotta. Mutta lapsi on terve, kun se leikkii. Hehheh.

Nyt takaisin telkkarin ääreen ja anopin synttärisukkia neulomaan.

Rock you like a hurricane!!

Mahtavaa, JYP! SM-liigan mestaruus ratkesi juuri ja kylläpä oli jännittävää katsoa telkkaristakin. Tepsi-fanina kun oli aikaa, niin olin kyllä täysillä poikaystäväni suosikkijoukkuetta kannattamassa. Onneksi oli samaan aikaan Etiopia-nuttu tekeillä, niin oli jotain tekemistä käsille, jotka rupesi kummasti tärisemään loppua kohti. :D

Kyllä nyt kelpaa Jyväskylässä soittaa täysillä Poika saunoo, joka käsittääkseni tehtiin JYPin viimevuotisiin voitonjuhliin, joita ei koskaan tullut. Nyt on sen aika.

Ja vaikka Pelicansin unelma jäikin saavuttamatta, niin onhan Kai Suikkanen edelleen aivan velho. Joukkue, joka viime vuonna oli liigakarsinnoissa, tämän vuoden hopeamitalistiksi. Niin, ja 2010. Never forget. *syvä kumarrus*

Ja lisää...

No pitihän tätä foliota ja näitä "niittejä" kokeilla vielä tuunaamalla lippis kummitytön äidille 40-vuotislahjaksi. :)

Eye of the tiger

Dun. Dun dun dun. Dun dun dun. Dun dun duuuuu... Rising up, back on the street...  :D

Hieman aikaa on edellisestä postauksesta vierähtänyt. Mutta opiskelut ovat vaan vieneet niin paljon aikaa. Luovan kirjoittamisen tehtävien jäljiltä ei oo enää riittänyt luovuutta blogin kirjoittamiseen.

Mutta nyt oli ihan pakko laittaa tänne kuvia, kun kokeilin tänään pitkästä aikaa muunlaista käsityötä kuin neulomista tai virkkausta. Viime viikonloppuna käytiin poikaystävän kanssa Jyväskylän paviljongissa kädentaitomessuilla ja sieltä tuli ostettua tekstiilifoliota. Sitä olin jo viime vuonna katsellut sillä silmällä. Kyseessä on siis materiaali, josta voi leikata mieleisiään kuvioita ja silittää ne sitten kankaalle.

Mietin, että minkälaisen kuvion haluaisin toteuttaa ja päällimmäiseksi nousi ehdottomasti kissa. On nimittäin melkoinen kissakuume tällä hetkellä. Sitten vaan Googlesta hakusanaksi "cat tribal", tulostin mieleiseni kuvan ja jäljensin sen foliolle. Kuvion leikkaaminen vaati kyllä hermoja, mutta onnistui lopulta. Sen jälkeen palaset Hulluilta päiviltä ostamalleni topille ja silitysrauta päälle.

Ja täytyy kyllä sanoa, että aika hieno tulikin:

Yksi kokonainen arkki jäi vielä jäljelle ja näistä nyt kokeilluistakin pieniä palasia, joten täytyypi kokeilla toistekin. Tulis nyt vaan se kuuma kesä äkkiä, niin pääsis tätä paitaa ulkoiluttamaan. ^_^