torstai 16. huhtikuuta 2015

Love is in the air

Kevät ja kesä ovat tunnetusti rakkauden aikaa. Erityisesti tänä vuonna, kun tiedossa ovat kolmet häät. Ensimmäiset niistä ovat hyvän ystäväni, joka on myös poikani kummitäti. Viime viikonloppuna sain kunnian osallistua hänen polttareihinsa Turun seudulla.

Päivä alkoi polttarivalalla, jossa morsian lupasi mm. totella polttariporukkaa vailla omaa tahtoa 24 tunnin ajan. Sitten jatkoimme lauantaibrunssille ravintola Samppalinnaan (suosittelen lämpimästi kaikille; oli täysin melko korkean hintansa väärti!). Brunssin jälkeen siirryimme Rymättylään vuokramökille, jossa ohjelmana oli vaimokoe, johon kuului mm. nalkutusnäytteen antaminen, sukkien parittamista ja kerman vatkaamista. Vaimokokeen päätyttyä oli morsiussaunan vuoro. Illan päätteeksi päätimme pelata vielä Afrikan tähteä, mikä kestikin peräti kaksi minuuttia, koska tähti löytyi tietenkin heti ekasta paikasta.

Halusin muistaa ystävääni omatekoisella lahjalla ja päädyin neulomaan tiskirättejä. Aluksi tarkoituksena oli neuloa niihin härskejä kuvia, mutta ne eivät mielestäni erottuneet neuloksessa tarpeeksi hyvin, joten purin tekeleet ja neuloin rätteihin sydämiä:


Jämälankalaatikossani pyörineestä Novitan vanhasta Bambusta sain aikaan kolme rättiä. Ohjeina Ravelrysta löytyvät Be My Discloth, Kitchen Dishcloth ~ 2015 with Heart sekä LOVE Dishcloth. Puikot kaikissa räteissä 3mm ja langankulutus 24, 24 ja 16 grammaa eli yhteensä 64 grammaa.

Rakkautta on välillä mukava jakaa myös sellaisille ihmisille, joita ei ole itse vielä tavannutkaan. Molemmat isoveljeni sekä vanhemman veljen avovaimo ja poika olivat käymässä meillä Pääsiäisenä. Meiltä he olivat menossa tapaamaan ystäväperhettään, johon syntyi viime syksynä toinen lapsi. Sain päähäni ruveta tekemään tuolle pienokaiselle pipoa. Onneksi on Ravelry ja sen valtavat ohjearkistot, josta tällä kertaa valitsin veikeän tonttupipon:


Lankana Drops Paris ja Novita Miami. Koukku 5mm. Tein pipon taapero-koon mukaan, mutta epäilen silti, mahtaako tuo pienokaisen päähän mahtua, jotenkin vaikutti aika pieneltä. Lankaa kului 65 grammaa.

Pipo oli niin hauska ja nopea tehdä, että päätin samantien tehdä toisen samanlaisen. Isäni on menossa kastamaan erään tuttavani lapsen tässä kuussa ja tuo pikkuprinsessa saa minulta lahjaksi pipon:


Samat langat kuin tuossa ensimmäisessäkin pipossa, eri väreissä tosin. Nyt vaihdoin koukun 6-milliseksi, hieman vaikutti tulevan löysemmän oloinen päähine. Lankaa kuluikin koukkukoosta johtuen pari grammaa enemmän, eli 67 grammaa.

Rakkaudentyö on myös tämän postauksen viimeisenä esiteltävät sukat:


Neuloin näitä unisukkia myös viikonlopun polttarihumussa. Käyttötarkoitus ei tosin ole yhtä iloinen. Tein nämä nimittäin ruumissukiksi parantumattomasti sairaalle äidilleni. Onneksi hänen viimeinen matkansa ei ole kuitenkaan vielä koittanut ja hopeareunuksena sysimustalle pilvelle äiti pyysi, että saisiko hän nämä jo ennakkoon. Joten annan nämä äidille äitienpäivälahjaksi. ^_^
Lankana Wetterhoffin Sivilla, jota kului 2,5-millisillä puikoilla 58 grammaa.


Onnellista ja rakkaudentäyteistä kevättä kaikille!



rakkaudella,

manteliMinni
(Tai Svantelle HP, kyllä sä tiedät ;) )

2 kommenttia:

  1. Kauniita töitä olet taas tehnyt. Piru vie sua, Maiju. Peläytit mut sukkajuttusi kolmannella lauseella ihan sydärin partaalle, ku aattelin, et justhan näin äitis niin reippaana.

    VastaaPoista
  2. Sori, että pelästytin, onneks tilanne on kohtalaisen vakaa tällä hetkellä. :)

    VastaaPoista