Shampanjaa ja vaahtokarkkeja? Huristelua limusiinilla? Äkkilähtö etelään? Ei mitään edellämainituista, vaan nukkumista yhteentoista, puolentoista tunnin päiväunet puolitoista tuntia heräämisen jälkeen, leffaan oman kullan kanssa. :) Aika paljon enemmän viikonloppuja on oppinut arvostamaan nyt, kun on viikolla säännöllisessä työssä.
Ja luksusta ainakin itselleni oli myöskin muistaa viideltä, että tunnin päästä alkaa pesäpallomatsi ja vielä ehtiä siihen hyvin. Eipä ennen tällaista mahdollisuutta juuri ollut; asuinpaikkakunnalta kun saattoi olla peliin kolmekin tuntia matkaa.
Mutta se eilinen peli, Kiri - Kossu sitten. Jeah. Kiri tuli ensimmäiselle jaksolle aiempaa huomattavasti pirteämmällä otteella ja onnistuneita kotiutuksiakin saatiin aikaiseksi kolme kappaletta. Kossulla ei ollut mitään jakoa, etenijät palaa napsahtelivat tasaiseen tahtiin ja jakso päättyikin 3 - 0. Tämä antoi tietenkin toivoa toista jaksoa ja ekaa kolmen pisteen voittoa ajatellen. Kuinkas sitten kävikään. Melkeinpä voisi sanoa asetelmien kääntyneen päälaelleen. Juoksut 1 -2 ja superiin. Superissa Kiri saikin sitten kaksi juoksua ja olo tuntui jokseenkin turvatulta. Ei Kossu varmaankaan saisi kahta juoksua tehtyä yhdessä vuorossa. Ajotilanne kuitenkin syntyi ja meinasin juuri todeta poikaystävälleni, että tästä nyt palo tai kaksi, tai sitten Kossu tekee ajokunnarin. Joo-o, täytyis vaan pitää pensselit piilossa ja olla maalaamatta piruja seinille. Takarajan tuntumaan singahtanut lyönti hämmensi Kirin molemmat kopparit, joilta pallo pääsi pahasti ohi. Juoksut 2 - 4 ja Kirille vain yksi piste.
Eipä näytä Kirin tulevaisuus kovin ruusuiselta. Seitsemän peliä, neljä pistettä ja pudotuspeliviiva jo kuuden pisteen päässä. Enkä usko, että tilanne huomennakaan helpottuu, kun matkustavat Kankaanpäähän. ;D
Viimeksi taisin ihmetellä sitä, etten ollut aikaisemmin käynyt pesismatsissa yksinäni. Nyt on toinenkin harvinainen tapaus kohdallani pesiksen suhteen. Kesäkuu on jo ehtinyt neljänteen päivään, enkä oo kuluvalla kaudella nähnyt vielä ainuttakaan KaMan peliä! Iiks. Enkä vielä huomennakaan pääse helpottamaan tilannetta. Kankaanpäähän kun on kolmen tunnin matka ja työt loppuu vasta varttia yli kolme. No, toivottavasti pääsen peliin lauantaina (KaMa - SoJy) tai viimeistään ensi viikon tiistaina, kun KaMa saapuu tänne Jyskylään. Sitä matsia en aio missata. Poikaystävän kanssa on jo nyt kovat väittelyt käynnissä siitä, kumpi joukkue sen pelin voittaa.
Käsityörintamalle puolestaan kuuluu ihan normaalia. Kovasti mieli polttelisi jo KyJy-töitä tekemään. Uusia töitäkään ei viitsi nyt ennen tempausta aloittaa, mutta onneksi muutama keskeneräinen on vielä tuskaa helpottamassa. :) Tällä viikolla pitäisi saada valmiiksi ja pakettiin anopille 50-vuotislahjaksi vaaleansinisestä Rose mohairista villatakki. Sen jälkeen taidan käydä kaverin YO-lahjan, virkatun huivin, kimppuun. Sitten olisi vielä 110cm -kokoinen slipoveri poikaystävän serkun pojalle 5-vuotislahjaksi sekä tunika Rose mohairista ihan vaan omaksi iloksi. Eli hommaa riittää. Ja voihan sitä myöskin pitää pienen käsityöpaaston. ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti