lauantai 14. toukokuuta 2016

Kappas vaan!

Tämä postaus on odottanut kirjoittamistaan hieman yli kuukauden päivät, nyt sain vihdoin istahdettua koneen ääreen kunnolla.

Joidenkin neuleohjeiden kohdalla muistaa tarkasti, milloin on törmännyt ohjeeseen ekan kerran. Ja niitä hetkiä on kyllä hauska muistella jälkeenpäin. Taisi olla syksyllä 2014, kun Kipakoiden neuletapaamisessa kuuntelin sivukorvalla Neulistin selostusta siitä, että hän tekeillä olevasta neuleestaan tulee Kappa. Että mitä että?? Tiedän kyllä, että kyseessä on erittäin vakavasta pakkoneuloosista kärsivä henkillö, mutta en silti olisi uskonut kenenkään olevan niin hurahtanut, että rupeaa ihan verhokappaa neulomaan, virkatenhan se onnistuisikin jo paljon paremmin. Jossa vaiheessa taisi sitten minullekin valjeta, ettei se olekaan verho, vaan huivi.

Ja vieläpä parimetrinen huivi, joka neulotaan putkena, jossa vain kahdeksan kerroksen välein tapahtuu mitään. Ja sekin 'mitään' on kahden silmukan lisääminen kerroksella. Kuten monien muidenkin hittiohjeiden kanssa on käynyt, olin Kapankin suhteen hitaasti lämpeävää sorttia. En uskonut kärsivällisyyden riittävän moiseen projektiin. Viime kesänä Titityyn kesämiitissä taisi useampikin kaveri neuloa Kappaa ja ajatus jäi lopulta kytemään omaankin päähäni. Sattui vielä niinkin hyvin, että Veera Välimäen Huivileikki-kirja oli vapaana Palokan kirjastossa. Sinne vaunuilin pojan kanssa nappaan aarteen itselleni. Kun se aikanaan piti sitten palauttaa, skannasin ohjeen itselleni talteen.

Seuraavaksi tulikin eteen langan valinta. Novitalta ei sopivan paksuista tai tuntuista lankaa löydy ja harkitsin jonkin aikaa Dropsin lankoja, erityisesti Lacea, josta olisi saattanut löytyä sopivia värejä. Vaaleaan ja hempeään päin olin kallellani. En kuitenkaan päässyt Dropsin lankojen ääreen, kun alkuvuodesta vihdoin uskaltauduin ostostelemaan Titityyhyn, jonka lankoja olin aikaisemmin vain ihaillut sopivan välimatkan päästä. Holst Garnin langat vetivät minua vastustamattomasti puoleensa ja Coastista löytyi aivan täydelliset värit.

Luulin tästä tulevan pitkän projektin, jota voisi neuloa silloin tällöin opiskelujen lomassa. Vaan väärässäpä olin; sopivasti tätä neuloessa oli vielä pääsiäislomakin, jolloin aikaa oli suorastaan ruhtinaallisesti. Lopulta huivi oli valmis viikkoa yli kuukauden aloittamisen jälkeen.



Ohje: Kappa / Veera Välimäki
Lanka: Holst Garn Coast
Puikot: 3mm
Langankulutus: 203g
Ravelryssa: Kappa kappa hei

Kerrankin työ kuvattu jotenkin muuten kuin olohuoneen tai makkarin lattialle tai pöydälle levitettynä. Eivät nämä nyt ihan priimaa vieläkään ole, mutta aika kivoja ottaen huomioon sekä kuvattavan että kuvaajan kärsivällisyyden. Kiitos kaunis ihanalle aviomiehelleni! <3

Pari kertaa on huivi päässyt jo käyttöön ja hyvin on toiminut. Ehkä kuumimmille kesäkeleille on liian lämpöinen, mutta eiköhän tämä viileämmillä ilmoilla esimerkiksi pesisneuleena pelitä. Tyytyväinen olen sekä valmiiseen tuotokseen että neulomisprosessiin, joten varmasti tulen joskus toisenkin neulomaan. En tiedä, teenkö senkin itselle vai jollekin erittäin tärkeälle henkilölle. Ihan kenelle tahansa en näin montaa silmukkaa nimittäin rupeaisi värkkäämään. Eräs neuletoverikin, joka on sentään neulonut jo viisi (!) Kappaa, totesi silloin kesämiitissä, että hän ei neuloisi sitä edes omalle äidilleen.

Lankojakin olen taas hankkinut lisää, ihan vain Seiskaveikkaa täydentämään edellisen postauksen jännää projektia.



Neulomisiin!



rakkaudella,

manteliMinni

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti