"Mulla on kotiasiat kunnossa ja urheilu on kiinnostavaa"

Tuohon Kummeli-hahmo Timo Silakan sanontaan oli eilen helppo samaistua. Kuten jo taisin edellisessä urheilua sivunneessa postauksessa mainita, eilen KaMa saapui Kirin vieraaksi Hippokselle ja menimme avomieheni sekä äitini, isäni ja isoveljeni kanssa katsomaan peliä. Poika on vielä liian pieni matseihin lähteäkseen, joten hän pääsi toisen isoäitinsä ja tätinsä hoitoon siksi aikaa. Vähän kyllä jännitti, että miten hän pärjää melkein kolme tuntia erillään ruokavarastostaan eli musta.

Oli kuitenkin mukava päästä vähän rentoutumaan itse ja pitkästä aikaa seuraamaan KaMan peliä. Ja mielenkiintoista myöskin nähdä, kumpi joukkueista veisi pisteet, tasapisteissä kun olivat ennen eilistä. Eka jakso meni KaMalta hienosti ja päättyi lukemiin 1 - 2. Toinenkin jakso oli aika lupaavaa menoa, kunnes kakkospuolelle osui kaksi harhaheittoa peräkkäin ja molemmista kotijoukkueelle juoksu. En toki mikään huippuasiantuntija ole, mutta mielestäni molemmat harhat olisivat olleet kiinniotettavissa. Toinen jakso Kirille 4 - 3. Supervuoroon siis. Siinä Kiri ei saanut oikein mitään aikaiseksi sisällä. KaMa puolestaan taisi täräyttää läpilyönnin (Jos muistan oikein, en ole ihan varma, kun niin paljon muitakin asioita pyörii mielessä) ja kolme juoksua. Jyväskylälle siis yksi piste, Kankaanpäälle kaksi, joilla se nousi Kirin ohitse sarjataulukossa.

Tässä ainoa kuva, jonka muistin eilen kentältä napata. D'oh! :-D

Ja takaisin kotiasiohin. Anoppi oli pojan meiltä hakiessaan käskenyt tarkkailla puhelinta siltä varalta, että pienelle tulisi nälkä ja häntä täytyisi lähteä syöttämään. Eli vilkuilimme kännyköitämme viiden minuutin välein, vaikka soittoa ei kuulunutkaan. Siitä huolimatta, olin nuoren äidin vaistoillani varma, että poika on nääntymässä nälkäänsä, kun oli syönyt melko huonosti ennen lähtöä. Ja mitä vielä! Oli kuulemma niin kiltisti ollut ja hymyillyt häntä viihdyttäneille naisille ja myös nukkunutkin pitkän pätkän. Kotiin päästyämmekin pikkuinen ukko vain söi ja nukahti samantien yöunille.

Joten joskus toistekin uskaltanee lähteä katsomaan pesistä, kun tietää pojan olevan hyvässä hoidossa. Haaveissa olisi vielä tämän kesän aikana reissu Kankaanpäähän, toki koko perheen voimin. :-)

Hätä keinot keksii - kuten myös pakkoneulootikko

Kuten oon maininnut, poika on nuoresta iästään huolimatta niin kiltti, että antaa äitinsä jopa tehdä käsitöitä vauvan hoitamisen ohessa. Tässäpä nyt niitä sitten esittelen, kun en oo aiemmin ehtinyt.

Ihan ekaksi tapaukseen, johon otsikko viittaa. Marraskuussa ostamistani kymmenestä Novita Puro -kerästä oli jäljellä vajaa kaksi, joista päätin tehdä pitsineuleisen baskerin isoveljen avovaimolle. Aiemminhan olin tehnyt heidänkin pojalleen Purosta villatakin, joten ajattelin, että on sitten äidillä ja pojalla jotain yhteensopivaa laittaa sitten, kun ilmat syksyllä jälleen viilenevät.

Lanka riitti melkein loppuun asti, mutta jouduin kuitenkin käyttämään hieman neulojan luovuuttani saadakseni päähineen valmiiksi. No, eipä muuta kuin lankavarastoa penkomaan. Ja sieltähän löytyi sitten sopivasti oranssia Seiskaveikkaa ja sinistä Rose mohairia, joista yhdessä tuli kutakuinkin Puron paksuista. Ihan mallikkaastihan näyttävät sopivan tuohon työhön.

Baskerin ohje on Novitan Syksy 2009 -lehdestä. Puikot 5mm ja 6mm sukkapuikot. Lankaa meni 84 grammaa.

Novitan Facebook-sivuilla taisi muuten joskus keväällä lukea, että Puron valmistus on lopetettu ja syyksi taidettiin mainita kysynnän vähäisyys. Tuo pistää kyllä ihmettelemään, sillä oman kokemukseni mukaan Puro on ollut yksi Novitan suosituimmista langoista ja sitä on todella jääty kaipaamaan. Novitan mukaan korvaavaksi langaksi sopisi muun muassa Usva. Mutta Usvassa ja Purossahan on kylläkin se perustavanlaatuinen ero, että edellisessä on villan lisäksi polyamidia, kun taas jälkimmäinen on sataprosenttista villaa. Ja langanhan pitää olla täyttä villaa, jotta se huopuu. Eli huovutettaviin töihin Usva ei Puron korvaajaksi sovi. Ja mitä olen blogeja selannut, juuri huovutukseen Puroa on käytetty runsaasti. Höh ja pöh siis.

Noh, valitus ja mielensäpahoittaminen sikseen ja takaisin asiaan. Ihan ekana työnä synnytyksen jälkeen sain valmiiksi kummitytön siksakmekkoon sopivat sukat. Ne olin kylläkin aloittanut jo ennen sairaalaan menemistä, mutta kesken jäivät. Sitten yhtenä päivänä otin vain puikot käteen ja ajattelin, että pikkuhiljaa kilkuttelen valmiiksi. Mutta aika nopeasti ne tulivatkin ja sain taas kiinni käsityöinnostuksestani.

Ohje löytyy Novitan Kevät 2013 -lehdestä. Vaaleanpunainen lanka on Seiskaveikkaa ja valkoinen Gjestalin Jannea. Puikot 3,5mm. Lankaa kului 66 grammaa.

Seuraavaksi valmistui tämä virkattu ostoskassi. Pääasiassa säilyttelen tätä vaunuissa, jotta on sitten kassi aina mukana, jos sattuu lenkin lomassa käymään kaupassa. Kovin iso tämä ei ole, mutta kyllä siihen pienet päivittäisostokset mahtuvat. Lanka Four Seasons Gründl Cotton Fun, jota meni 48 grammaa. Koukku 3,5mm. Ohje löytyy Ravelryn kautta nimellä Crochet grocery bag.

Kassin jälkeen aloin pohtia seuraavaa työtä ja lankaa. Päätin, että olisi vihdoin aika tehdä jotain lankavarastoni eksoottisimmasta tuttavuudesta eli Rodokselta ostamastani Butterfly Threadsin Standard metallic -langasta. Sitä minulla oli yhteensä neljä sadan gramman kerää, kaksi vihreää ja kaksi punaista. Halusin jotain yksiväristä, mutta 200 grammasta ei kovin ihmeellistä taiota. Onneksi on Ravelry! Sieltä löytyi ihanan helppo ja joutuisa Emma Papinkiven suunnittelema Mine for life -bolero/hihatin.

Puikkoina resorissa 3,5mm ja pitsineuleessa 4,5mm. Langankulutus 117g. Tykkäsin kovasti ohjeesta ja aion tehdä myös punaisesta Standard metallicista tällaisen, kenties lähempänä joulua, johon langan metalliset säikeetkin sopivat loistavasti. Tämä oli todellakin joutuisa tehdä, tosin sai odottaa valmistumistaan jonkin aikaa lähinnä tuon "pääntie"resorin takia. Nimittäin saumojen (joita tässä ei onneksi ollut) ompelun jälkeen mielestäni inhointa puuhaa neuleissa on silmukoiden poiminta jostakin reunasta. Otin kuitenkin lopulta puikkojen lisäksi hakaneulat kauniiseen käteen ja jaoin niillä reunan yhtä suuriin osiin, joista sitten poimin kustakin saman verran silmukoita. :-)

Tekokuituisen langan jälkeen teki mieli kokeilla jotain kesäisempää ja tyhjentää melkoisen olemattomia puuvillalankavarastojani virkkaamalla. Ohje löytyi jälleen Novitan tämän vuoden kevätnumerosta.

Kyseessä on siis virkattu lippis. Lankana Mayflower cotton 8. Koukut 3mm ja 3,5mm. Langankulutus 46g. En alunperinkään ajatellut tätä itselleni ja koska kuvastakin näkyy, että luomus on omaan päähäni melko nafti, lippis päätyy lahjavarastooni ja sieltä kenties kummityttöni isosiskon päähän. Ihan kiva oli virkata ja työn alla onkin toinen samanlainen, pinkistä Cotton 8:sta.

Ja sitten tämän käsityömegapläjäyksen (yritän jatkossa kirjoittaa useammin, ettei tulisi tällaisia kasautumia) viimeiseen, mutta ei suinkaan vähäisimpään työhön. Ainakin tunnearvo on aivan huipussaan:

Nimittäin pojalleni tekemäni puuvillaiset henkselipöksyt. Varastossani sattui olemaan kolme kerää sinistä Marks&Kattensin M&K Sommargarnia, jonka halusin pois alta. Halusin myös ehdottomasti tehdä siitä pojulle jotakin. Niinpä taas Ravelry avuksi ja sieltä ohje nimeltä Hope Street overalls. Tämänkin työn valmistuminen vei jonkin verran inhokkiasiani, nimittäin haarassa olevan pikkuruisen sauman takia! :-D Mutta nytpä ovat valmiit ja näyttäisivät melko sopivat olevan, pienellä kasvunvaralla toki. Suht tyytyväinen olen, tosin olkaimet voisivat olla pidemmätkin, mutta ajattelin kokeilla laittaa ne suoraan ristikkäisyyden sijasta. Puikot 3,5mm ja 4mm sukkikset. Lankaa meni 134 grammaa.

Ja taas lopuksi katsaus lankavaraston tämänhetkiseen tilanteeseen:

Ostetut/saadut langat: 1450g
Kulutetut langat: 2758g
Pois annetut langat: 100g
Langankulutus: -1408g

Jee, kulutuksessa on menty jo reippaasti yli kilon! Tästä on hyvä jatkaa, katsotaan mitä lukemat näyttävät ens kerralla.


Rakkaudella,

manteliMinni

Tämän talon töissä ei tarvitse olla hullu, mutta se on kieltämättä eduksi

Kylläpä ihminen saa välillä fiksuja ideoita torstai-iltana iltakymmenen jälkeen. Nimittäin sain päähäni silloin, että "Hei, teenpä lauantaina lakkiaisiaan viettävälle serkulle pipon lahjaksi!" Siis aikaisemmin tuossa ei olisi mitään erikoista ollut ja olisin jopa samantien tarttunut puikkoihin. Mutta nyt, kun on jälkikasvua, jonka hoitaminen vie suurimman osan ajasta, asia ei olekaan niin yksinkertainen. Siitä huolimatta otin perjantaiaamuna käsiini sinistä ja valkoista Gjestalin Jannea ja kolmemilliset bambusukkikset. Niistä sitten loihtimaan neljän kerroksen korkuisin tasaraidoin moneen kertaan hyväksi havaittua Jacques Cousteau -pipoa. Neulominen onnistuikin aika mainiosti samalla poikaa sitterissä keinutellen ja myös, kun hän oli syömisen jälkeen nukahtanut. Toki oli päivän aikana muutakin tekemistä, joten sain langanpätkät pääteltyä lauantain puolella stressatessani aamulla koittanutta reissuunlähtöä. :-D

Ohjeena siis Cousteau-pipo, lankana Gjestal Janne ja puikot 3mm bambusukkikset. Lankaa kului 67 grammaa.

Lauantaiaamupäivällä lähdimme sitten kohti Kuopiota ja serkkuni lakkiaisia. Hieman jännitti, sillä kyseessä oli pojan ensimmäinen pidempi reissu ja eka yö poissa kotoa. Hän ei ollut aiemmin käynyt Laukaata pidemmällä ja vähän mietitytti, miten lähes parituntinen automatka sujuisi. Mutta kiltti kun on, hän nukkua tuhisi koko matkan ajan. Myöskään nukkuminen vieraassa paikassa ei tuottanut ongelmia, vaan yö meni rauhallisesti vaunukopassa enoni mökillä uinaillen. Myös paluumatka tänään päivällä oli ongelmaton, uni maittoi vallan mainiosti taas. Itsellänikin on hyvä ja rentoutunut olo viikonlopun jäljiltä, mihin osaltaan vaikutti se, että poika pääsi viettämään kunnolla aikaa Muumon ja Vaarin eli mun vanhempieni kanssa. Heitä näemme harvemmin, he kun asuvat Turussa asti.

Ja vielä asiaan, joka on loistanut blogissa poissaolollaan liian kauan, nimittäin urheiluun. Pesiskausikin pyörähti käyntiin viime kuussa ja olemme avomiehen kanssa jo yhden pelin ennättäneet käydä katsomassa. Ens torstaina olisi sitten toisen vuoro, kun KaMa tulee Kirin vieraaksi Jyväskylään. Siihen matsiin onkin mukava lähteä, kun kankaanpääläiset leipoivat tänään kirjaimellisesti jymy-yllätyksen ja voittivat Sotkamon. Hauskaa sinänsä, että KaMa teki vain neljä juoksua, kun taas Sotkamolle niitä kertyi yksitoista. Tällaisen kummallisuudenhan mahdollistaa jaksomuotoinen peli, jota on kyllä parjattu koko olemassaolonsa ajan. Mutta aina ei tosiaan juoksujen määrä ratkaise, vaan miten ne jakautuvat jaksoille ja supervuorolle. You gotta pick your battles. ;-)

Ja loppuun vielä lankavaraston tilanne, joka kyllä on todellisuudessa tätäkin parempi, pitää vain saada muutkin valmiit työt raportoitua tänne.

Ostetut/saadut langat: 1450g
Kulutetut langat: 2263g
Pois annetut langat: 100g
Langankulutus: -913g

Hyvää äitienpäivää!

Täällä ollaan taas melkein kahden kuukauden tauon jälkeen! Sen aikana musta on tullut ihanan pienen pojan onnellinen äiti ja aika onkin mennyt nopeasti opetellessa uutta elämänrytmiä ja vastuuta toisesta ihmisestä.

Viime postaukseni on pojan syntymäviikon tiistailta. Kirjoituksen lopuksi totesin, että "vauva syntyy tällä viikolla". No, jälkeenpäin tuo kuulostaa kovin optimistiselta. Nimittäin tuo tapahtuma antoi odottaa itseään aina sunnuntaihin asti! Torstaiaamuna menimme sairaalaan käynnistämään synnytystä. Otin siis tabletteja, joilla oli tarkoitus saada supistukset alkamaan. No, eipä mitään alkanut tapahtua ja vietin ekan yöni sairaalassa sitten oman syntymäni. Perjantaikin sitten tuli. Ja meni. Lauantai-iltapäivällä vanhempani tulivat tapaamaan mua sairaalaan, olivat tulleet viikonlopuksi Vilppulaan pappani luokse, jotta pääsisivät nopeammin katsomaan lapsenlastaan, joka ei kyllä siinä vaiheessa vaikuttanut halukkaalta syntymään. Sairaalan kahviossa istuskellessa tuli kyllä pari supistusta, mutta ne olivat vielä melko vähäisiä. Kolmen maissa minun  oli palattava osastolle "käyrälle" eli tsekkaamaan vauvan sykettä ja ottamaan seuraavat käynnistyspillerit. Sovittiin, että äiti tulee vielä viideltä katsomaan mua, iskä oli menossa Jypin matsiin.

En enää muista, otinko niitä seuraavia pillereitä, mutta jos otin, niin ne sitten tiesivät paikkansa. Nimittäin, kun äiti tuli, olin jo aika tuskissani supistusten kanssa ja karjuin kuin syötävä. Ei kuulemma ollut äidille mikään helppo paikka katsella tyttären kipua. Siitä sitten lähdimmekin kuuden maissa avomieheni kanssa synnytyssaliin. Paikalle tuli kätilön lisäksi anestesialääkäri, joka laittoi epiduraalipuudutuksen. Salissa oli radio päällä ja puudutuksen laittamisen aikana sattui tulemaan biisi, jossa laulettiin "Se meni suoraan suoneen". Kyllä siinä oli itse kullakin naurussa pitelemistä. Epiduraali auttoi hyvin enkä edes huomannut seuraavia supistuksia. Vaikutus lakkasi kuitenkin parin tunnin jälkeen ja puudutetta laitettiin uudestaan. Taas oli helpompaa seuraavat pari tuntia. Mutta sitten alkoivat taas tuskalliset ajat. Seuraava annos ei enää tehonnutkaan niin hyvin. Jossain vaiheessa alkoi myös toista lonkkaa kivistää jatkuvasti. Muistan seuranneeni kauhulla, että milloin monitorissa näkyvä supistuksia osoittava lukema lähtee jälleen nousuun.

Olin jo aivan uupunut monen tunnin urakasta ja mietin, ettei minulla ole enää voimia ponnistaa vauvaa ulos, kun siihen vaiheeseen päästäisiin. Onneksi päivystävä lääkäri tuli lopulta tutkimaan minut ja totesi, että vauva  on tulossa naama edellä ja tämän takia kohdunsuun aukeaminen on pysähtynyt ja edessä on keisarinleikkaus. Voi sitä helpotuksen määrää, jonka siinä vaiheessa tunsin. Ei siinä ehtinyt edes miettiä, etten ollut koskaan aiemmin ollut minkäänlaisessa leikkauksessa. Leikkaussalissa sain sitten spinaalipuudutteen, joka vei tunnon koko alaruumiista. Eteeni pystytetyn verhon toisella puolella leikkaustiimi aloitti hommansa ja muutamaa minuuttia myöhemmin poika syntyi kello 6.43. <3

Poika lähti isänsä kanssa salista ja minut ommeltiin kiinni. Vietin heräämössä muutaman tunnin, jonka jälkeen pääsin osastolle. Siellä sitten aloimme opetella uutta elämäämme, imetystä ja vaipanvaihtoa. Kotiin pääsimme seuraavana perjantaina, eli reilun viikon verran olin sairaalassa.

Nyt poju on jo liki kahdeksanviikkoinen, kiltti ja rauhallinen lapsonen. Ristiäisetkin vietettiin helatorstaina. Nimeksi tuli Vilho Untamo. Vilho Täällä Pohjantähden alla -kirjojen Vilho Koskelan mukaan, Untamo on puolestaan avomieheni suvun perinteinen nimi. Poikamme on jo neljäs Untamo peräkkäin. :-)

Vilho on tosiaan aika kiltti poika, öisinkin herää vain pari kertaa syömään ja nukahtaa samantien uudelleen. Käsitöitäkin olen ehtinyt tehdä yllättävän hyvin, muutaman työn olen saanut valmiiksikin. Mutta niistä sitten lisää vaikka ensi kerralla, ettei veny tämä kirjoitus aivan mahdottomaksi.

Aloitin tämän postauksen kirjoittamisen muistaakseni jo viime viikolla, siitä tuo otsikko. Mutta se on mielestäni paikallaan nytkin. Onhan jokainen päivä äitienpäivä!


Rakkaudella,

manteliMinni

Synergiaa

Ei vieläkään uutisia vauvarintamalta. Tosin tänään kävimme yliaikakontrollissa ja siellä todettiin kaiken olevan hyvin. Myös niin sovittiin, että jos torstaiaamuun mennessä ei ole mitään tapahtunut itsestään, menemme sairaalaan ja siellä sitten ruvetaan synnytystä käynnistelemään. Huhhuh, kyllä alkaa hieman jännittää, koko ajan tulee tuo tapahtuma lähemmäs ja konkreettisemmaksi.

Mutta taas otsikkoon. Wikipedia määrittelee synergian seuraavasti:

Synergialla tarkoitetaan kahden tai useamman vaikuttavan tekijän kumuloivaa yhteisvaikutusta. Sana pohjautuu kreikan sanoihin sunergiā, yhteistyö ja sunergos, yhdessä työskentely.
Synergiaetu tai synergiahyöty on joko kuvitteellinen tai todellinen etu, jota odotetaan saatavan esimerkiksi kustannussäästöjen muodossa kun yhdistetään kaksi yksikköä yhdeksi.
Positiivisella synergialla tarkoitetaan tilannetta, jossa kokonaisuus on suurempi kuin sen osien summa.

Tämä määritelmä sopii mielestäni aika hyvin eilisillan aktiviteetteihini. Avomieheni työporukalla oli jäävuoro varattuna Synergia-areenalla ja koska raskauden tilanne on mallia hetkenä-minä-hyvänsä, en halunnut jäädä kotiin yksin, vaan lähdin ihan mielelläni katsomaan, miltä näyttää höntsäilylätkä Sm-liiga -kaukalossa. Enkä muuten koskaan ennen ollut vielä nähnyt avomieheni pelaavan, vaikka hän on ahkerasti treeneissä käynytkin.

Ja parantumaton neulootikko kun olen, niin enhän minä tuntia jaksa paikallani istua ilman puikkoja. Mukaan lähti siis kummitytölle synttärilahjaksi menevä siksak-mekko, jonka ohje löytyy uusimmasta Novita-lehdestä. Eli synergiaa parhaimmillaan: sain neuletta edistettyä lähes valmiiksi asti (langat päättelin tänään), samalla näin avomiehen pelaavan ja koin myös, minkälainen on tunnelma lähes tyhjässä jäähallissa. Eipä ole moisessa ympäristössä ennen tullut neulottua. Kokemus oli minulle enemmän kuin osiensa summa, varsinainen arjen pieni elämys.

Tässä siis kuva valmiista mekosta, koko 122cm. Puikot 4,5mm, lankana Novitan 7 Veljestä O(p)i villasukka, jota kului 295 grammaa. Vielä sitä jäi kokonainen kerä ja pieni nöttönen, ajattelin niistä tehdä mekon pariksi samassa lehdessä olleet siksak-sukat.

Ja vielä kuva jo edellisessä postauksessa mainitsemastani piposta, jonka tein avomiehelleni:

Tuon mekon myötä lankavaraston tilanne on seuraavanlainen:


Ostetut/saadut langat: 1450g
Kulutetut langat: 2196g
Pois annetut langat: 100g
Langankulutus: -846g




Koska vauva syntyy tällä viikolla, on aika vetäytyä blogitauolle, en kyllä osaa sanoa, minkä mittaiselle. Neulomisiin!




Rakkaudella,


manteliMinni

Nice nice baby

"Ei vieläkään" tai "Vauvatehdas, valitettavasti toimituksessamme on edelleen viivettä". Näin olen viime päivinä vastannut puhelimeen, kun äiti on soittanut. Eli vieläkin on vauva masussa. Ei ole poika halunnut tulla ulos, vaikka olen hänelle hokenut, että tällä puolen masua olisi tissiä tarjolla. :-D Jos hän ei ole tiistaihin mennessä itsekseen halunnut syntyä, menemme äitiyspoliklinikalle yliaikaiskontrolliin, jossa sitten ruvetaan harkitsemaan synnytyksen käynnistämistä. Käynnistämiseen ei välttämättä silloinkaan vielä ryhdytä, mikäli vointini on hyvä. No onhan se muuten, mutta hieman alkaa jo aika käydä pitkäksi ja haluaisin jo päästä hoitamaan vauvaa! Otsikko muuten viittaa Vanilla Icen biisiin Ice ice baby, jota olen muutaman kerran kuunnellut. Jos vauva haluaa tuoreempaa musiikkia, tulkoon ulos.

Hyvä puolihan tässä vauvan viivyttelyssä on tietenkin se, että olen vielä ehtinyt neuloa mukavasti. Tammikuussa Minimanista ostamastani keltaisesta Nallesta tikuttelin vaaville syksyksi neuleasun:

Tämä ihana ohje löytyy Novitan Kevät 2009-lehdestä. Ihana se on muun muassa siksi, että kappaleet tehdään pyörönä ja saumoja tulee vain olkapäihin, kädenteille sekä housujen haaraan. Hieman vielä oikaisin tuostakin ja päättelin olkasaumat kolmen puikon päättelyllä, joka on mielestäni tuollaisiin lyhyisiin saumoihin varmempi kuin ommeltu sauma. Haaran ompelemiseenkin pystyin käyttämään toisesta lahkeesta sopivaan kohtaan jäänyttä langanpätkää. Puikot 3mm ja 3,5mm. Napit äidin nappivarastosta. Lankaa kului yhteensä 240 grammaa, joten noista keltaisista langoista saisi vielä toisen samanlaisen setin. Tosin luulen, että taidan kuitenkin kokeilla tehdä niistä hupparin veljenpojalle. Novitan Ipana-lehdessä ollut Angry Birds -possuhuppari vaikutti lupaavalta.

Vauvalle valmistui myöskin kypärämyssy Novitan Tico ticosta. Yhden tällaisen myssynhän olen jo tehnyt, mutta ajattelin kokeilla hieman ohuemmalla langalla ja puikoilla, että tulisi hieman pienempi. Ja koska langassa on villaa, lienee se myös hitusen lämpimämpi kuin puuvillainen. Puikot 3mm, reuna ja solmimisnauhat virkattu 3mm koukulla. Langankulutus 18 grammaa. Ohje löytyy Novitan nettisivuilta.

Tänään sain valmiiksi myös pitkästä aikaa tilaustyön. Kanttorin hommista joitakin aikoja sitten eläkkeelle jäänyt tätini kertoi, että yksi hänen kuorokavereistaan täyttää huhtikuussa vuosia ja jokaisen kuorolaisen pitää neuloa 20cm x 20cm kokoinen tilkku, jotka sitten yhdistetään hartiahuiviksi. Tädin mielestä hänen omat taitonsa eivät hommaan riitä, joten tilasi minulta tuon palan. "Eikös se ole melkein itse tehty, jos kummityttö tekee?" :-D

Hieman mietitytti se, miten saan tilkusta juuri vaaditun kokoisen. Mutta siinäpä tuli taas internetin ihmeellinen taikamaailma apuun. Googletin "neulottu tilkku 20cm" ja heti ekan linkin takaa löytyi mainio ohje. Lankana Seiskaveikka (joka oikeasti on turkoosi eikä vaaleansininen, kuten kuvassa), puikot 4mm. Tein lisäyksiä, kunnes silmukoita oli 54. Lankaa sain tähän menemään 36 grammaa.

Tässä vielä lähikuva tuosta kirjomastani nuotista. Tämänkin langan veikkaisin olevan Seiskaveikkaa.

Näiden lisäksi olen saanut aikaiseksi myös joustinneuleisen pipon avomiehelleni Novitan Nalle Luontopolun Kaarna-väristä. Pipoa en ole kuitenkaan vielä ehtinyt kuvaamaan, kuvan kun haluan niin, että pipo on käyttäjänsä päässä, jolloin siitä saa paljon paremman käsityksen. Puikkoina työssä olivat 3mm bambusukkikset ja lankaa kului 29 grammaa.

Hip hei, tämäpä postaus ei sisältänytkään ollenkaan ostettua lankaa, joten varaston tilanne näyttää nyt tältä:

Ostetut/saadut langat: 1450g
Kulutetut langat: 1901g
Pois annetut langat: 100g
Langankulutus: -551g


Tänään ajattelin vielä ruveta pesemään saunaa, jospa sillä saisi synnytyksen käyntiin. Temppu on toiminut ainakin yhdellä vauvan pikkuserkuista. Toivottavasti seuraavan postauksen aiheena olisikin sitten jo ihana nyytti! <3

Ei koskaan ennen ja nyt taas!

Ihan ekaksi iloisia uutisia: musta tuli viime viikon keskiviikkona eli 27.2. täti! Viime postauksen aikoihin vielä masussa ollut veljenpoika ehti maailmaan hyvissä ajoin ennen serkkuaan, eli meidän vauvaa, joka edelleen viihtyy masussa. Laskettu aika olis ylihuomenna, joten hetkenä minä hyvänsä saattaa alkaa tapahtua. Hieman kyllä nousi niskakarvat pystyyn, kun luin Keski-Suomen keskussairaalassa tapahtuneesta vauvojen vaihtumisesta. Sinne kun itsekin olen sitten menossa synnyttämään.

Mutta siis suvun uusin tulokas on poika ja koska meillekin on poika tulossa, niin mitä ihmettä teen jo kaikilla tekemilläni punasävyisillä neuleilla?? :-D No, toivottavasti niitä pikkuprinsessojakin lähipiiriin vielä joskus tulee.

Mutta nyt siis tuohon otsikkoon. Viime kirjoituksen jälkeen olin niin tyytyväinen, kun jossain vaiheessa alkoi lankavaraston kulutus olla pakkasen puolella jo 400 grammaa. Mutta sittenpä tuli taas lauantai ja Keskisuomalaisessa ollut Minimanin mainos, jossa mainostettiin erää Novitan lankoja 1€/kerä. Lähdimme siis kauppaan ja totesin siellä, että eipä nuo Rose mohairin ja muiden tarjouksessa olleiden lankojen värit oikein houkuta, joten passaan tällä kertaa. Kassajonossa oikein ylpeänä totesin avomiehelle, että eipä tullut lankoja ostettua tänään. No, menin sitten vielä kerran vilkaisemaan alennuslaaria ja tässä tulos:

Viisi kerää vihreävalkokirjavaa Novitan Veeraa. Kun oli niin kivan väristä ja siitä saa jotain ihanaa vauvalle. :-)

Onhan niitä neuleitakin kyllä valmistunut, joten edelleen varasto on hieman miinuksella.

Anopille virkkasin vaaleansinisestä ja valkoisesta Rose mohairista tossut, kun entiset olivat jo kuluneet puhki. Halusin antaa nämä kiitokseksi siitä, että hän pesi meille suuren kasan vauvanvaatteita ja maksoi vaunut, jotka eivät olleet ihan halvat. Koukku 4mm ja langankulutus 76 grammaa. Ohje löytyy Bente Myhrerin ja Lily Secilie Brandalin kirjasta Virkkaus vanha konsti uudet keinot.

Lauantaina kävimme myös avomieheni isoäidin 85-vuotiskahveilla. Tiistai-iltana sain ajatuksen, että kyllähän sitä lahja pitää tehdä! 5mm puikoille valkoista Rose mohairia ja Ulla-nettilehdestä esiin Fifi-ohje ja armotonta tikutusta perjantai-iltaan asti. Kyllä siitä valmis tuli, tosin silittäminen jäänee johonkin myöhäisempään ajankohtaan. Ohjeesta tykkäsin kovasti, kuvion oppi helposti ulkoa, niin ettei tarvinnut koko ajan koneen ääressä kytätä. Taidanpa kokeilla toistekin, lankaa taisi jäädä juuri ja juuri toiseen huiviin.

Langankulutus 97 grammaa.


Sunnuntaina sain puolestaan valmiiksi tuoreelle veljenpojalle lahjaksi menneet virkatut vauva-Converset.

Aika ihkut näistä tuli. Ohjeesta poikkesin ihan sen verran, että korvasin virkatun tähtimerkin valkoisella napilla. Koukut 3,5mm ja 3mm sekä 1,75mm. Langankulutus 29 grammaa. Ohje löytyy Ravelrystä. Täytyy ehdottomasti tehdä tällaiset kyllä omalle vaavillekin.

Tänään taas viimeistelin järjestyksessään viidennet junasukat, pinkit, jotka nyt jäävät odottamaan sopivaa käyttäjää:

Puikot taas 3mm, lankana Gjestalin Maija, jota kului 54 grammaa.

Pienestä "takapakista" johtuen ja siitä huolimatta lankavaraston tilanne on nyt tämä:

Ostetut/saadut langat: 1700g
Kulutetut langat: 1834g
Pois annetut langat: 100g
Langankulutus: -234g